Täydellinen CV suuriin saappaisiin

Nyt se on paljastettu: Riikka Venäläinen astuu Reetta Meriläisen suuriin saappaisiin Totuudessa.

Venäläinen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, jossa hän opiskeli tiedotusoppia, kansainvälistä politiikkaa ja kansantaloustiedettä. Hän on käynyt myös Sanoman toimittajakoulun taloustoimittajakurssin.

Voiko enää täydellisempää penaalin CV:tä olla? Kyllä noilla eväillä suuri laiva pysyy kurssissaan.

Kuusisen tiellä

Sitten vuoden 2003 liittokokouspäivien karvakkaista päivistä kaljuuntumaan ehtinyt naiivitaistolainen, Totuuden penaali Esa Mäkinen paheksui jyrkästi vajaat kolme vuotta sitten Taistolaisuus-sanan käyttöä modernien Tovereiden kuvailussa. Esa kun tuskin oli edes vaippaiässä liikkeen jo hiipuessa. Tänään, erinomaisen sopivasti toveri Leninin lahjan 93. vuosipäivänä, Esa omistaa lähes koko kulttuurietusivun niin erilaisia mutta - ah - niin tuttuja ajatuksia latelevalle kohudesantti Bäckmanille.

Eteenpäin Otto Wille Kuusisen viitoittamalla tiellä!

Alatyylinen otsikko

Totuuden Heikki Hellman ojentaa rahvasta kolmeneljäsosaa Sunnuntai-etusivusta vievän otsikon "Ei homoistakaan kukaan voi pitää, mutta pakko vaan on niitä iljetyksiä sietää" alla.

Aikamoinen otsikko, vai mitä? Painatussa lehdessä emme yleensä tällaista julkaisisikaan. Teksti on napattu Helsingin Sanomien verkkolehden HS.fi:n keskustelupalstalta, sillä siellä ja muilla foorumeilla rehottaa alatyylinen kielenkäyttö.

Niinpä, Totuuden eliitillä on paljon korkeamoraalisemmat kriteerit.

Yksinkertaista kun sen oikein oivaltaa

Tämän blogin ihan jo enimmäisissä kirjoituksissa ihasteltiin Totuuden Sole Lahtisen viiltävän terävää analyysia. Nyt, lähes viisi vuotta myöhemmin ei voi kuin todeta, että Solen tahti vain parenee vanhetessa. Jälleen kerran päivän lehdessä Sole antaa neroutensa loistaa.

Hajanainen teekutsuliike syntyi viime vuonna, kun Obaman hallitus alkoi paikata edeltäjänsä George W. Bushin virheitä pelastaakseen pankit romahdukselta.

Tuollaiseen tiivistykseen ei pystyne edes Totuuden johtava Amerikan penaali Pekka "Psycho" Mykkänen.

Ei mitään onnenpyörää vaan varma veto!

Huhtikuussa järjestettiin mielenkiintoinen Puolueen oikeamielisten paneeli otsikolla Onnenpyörä vai venäläinen ruletti? - Finanssikriisin tausta, kulku ja seuraukset. Harmikseen Pikkupoika ei huomannut tilaisuutta ajoissa, sillä paneeli koostui Tasavallan talousymmärryksen huipuista:

Otto Bruun, taloustoimittaja, Voima-lehti
Risto Harisalo, hallintotieteen professori, Tampereen yliopisto
Jyri Raivio, toimittaja, Helsingin Sanomat
Anni Sinnemäki, kansanedustaja, (vihr.)
Vesa Vihriälä, talousasioiden alivaltiosihteeri, VNK

Tasavallan terävin analyytikko, Jyri, teki tilaisuudessa kovan ennustuksen.

Pamfletin julkistustilaisuudessa tänään Jyri Raivio ennusti suomalaisille pankeille kasvavia vaikeuksia vuoden loppua kohti. Ei auta jos Suomen talous ja rahoitusjärjestelmä ovat "kunnossa", koska ne ovat kuitenkin osa globaalia taloutta joka ei todellakaan ole kunnossa.

Koska asia oli jo tuolloin täysin selvä, Jyri yritti vielä rahastaa asialla.

Yleisön joukosta puheenvuoron käyttänyt europarlamentaarikko Eva-Riitta Siitonen (kok.) kuulutti finanssimaailmalle kuluttajansuojaa, toimittaja Jyri Raivio liputti Tobinin veron puolesta ja Vesa Vihriälä (kesk.) kehotti sammuttamaan vanhan talon ennen uuden finanssiarkkitehtuurin suunnittelua, josta monet ovat intoilleet.
---
Helsingin Sanomien Raivio yritti lyödä vetoa Vihriälän kanssa, että vuoden loppuun mennessä meilläkin pankit ovat valtion apua anomassa. Vihriälä ei lämmennyt, vaan mainosti, ettei harrasta vedonlyöntiä.

Harmi. Tarinan opetus on, että milloin tahansa Puolueen oikeamielinen haluaa lyödä vetoa talousasioista, kannattaa ottaa heti kiinni. Helpompaa rahaa ei olekaan; vähän kuin varastaisi tikkukaramellin sylivauvalta.

P.S. Nyt kun Jyri jää eläkkeelle, olisikohan tuosta Otosta paikkaamaan? Luulisi vähempienkin näyttöjen riittävän Totuuden johtavaksi talouspenaaliksi.

Ajauduttuaan vuonna 2003 taloustieteen opiskelijaksi Otto Bruun on näkymättömän käden ohjaamana aktivistina ja toimittajana yrittänyt kyseenalaistaa talouden ja politiikan keinotekoista erottelemista. Hän toimittaa ruotsinkielistä Le Monde diplomatiquea, kirjoittaa Voimaan ja Ny Tidiin ja harrastaa muun muassa opiskelua sekä yliopistouudistusten ja EU:n kritisoimista. Hän rakastaa merta ja saaristoa, mutta laiminlyö näitä aivan liikaa. Heikkona hetkenään Bruun syyttää tästä laiskasti kapitalismia.

Jyri Raivio jättää Totuuden!

Päivän Totuuden koko talousetusivu on omistettu Puolueen vanhalinjalaisten kantavalle voimalle.

Helsingin Sanomissakin vietettiin vastikään 30 toimittajan yhteisläksiäisiä: Yhteensä tuhat vuotta työkokemusta siirtyi kerralla talosta pois.
Yksi lähtijöistä on taloustoimittaja Jyri Raivio, 65.

Voi harmi! Laulakaamme yhdessä Jyrin muistolle.

Maailmanloppu tulee!

Näköradion Pasi Toiviaisen ylläpitämässä Puolueen ilmastototuuden etutaistelijoiden blogissa Sinikka Hiltunen kiteyttää niin monen tosilahkolaisen tunnelmat katastrofin ollessa tosiasia.

Taisi olla viimeinen tilaisuutemme oikeasti tehdä jotain. Tämän jälkeen vain seurataan sivusta, miten katastrofit toisensa jälkeen hävittävät ensin kasvi- ja eläinkuntaa ja sitten (satoja) tuhansia ihmisiä maan päältä jättäen loput kärsimään. Melkein toivoisin asuvani jossain muualla kuin täällä turvallisen alueen keskellä, jossa elämä jatkuu vielä kauan ja jonne kaikki tulevat ilmastopakolaiset suuntaavat kulkunsa (vrt. viimeisin Tiede-lehti). Ei tarvitsisi katsella ja todeta olleensa oikeassa, vaan kuolisi saman tien eikä edes välttämättä tietäisi, mistä oma kurjuus oikeasti johtuu. Juuri tällä hetkellä en todellakaan toivo itselleni pitkää ikää! Huokaus.

Niinpä, olo on kuin halvaantuneella kun pelastuksen juna on juuttunut tunneliin, vaikka jotkut yrittivät kaikkensa.

Tilanne on kuin halvaantunut. Lisäksi muutamat johtajat, kuten Venezuelan presidentti Hugo Chavez ja Bolivian presidentti Yvo Morales, ovat ohittaneet itse ilmastokeskustelun kokonaan ja syyttäneet kaikesta pahasta kapitalismia - ja etenkin Yhdysvaltoja - sekä tarjonneet pelastukseksi sosialismia.

Myös maailman ensimmäistä ilmastosotaa käyvä Sudan oli tiukkana.

Kriittisimmät kannanotot tulivat Latinalaisen Amerikan Venezuelasta, Kuubasta, Boliviasta ja Nicaraguasta sekä pienestä Tyynenmeren saarivaltiosta Tuvalusta.

Myös Sudan vastusti sitoumusta tiukasti. Ilmapiiri kokoussalissa kiristyi jopa mauttomuuksiin asti, kun alusta asti kärkkäänä mukana ollut Sudan vertasi ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuolemia Afrikassa tietoiseen kansanmurhaan.

Eipä ihme että Totuuden kommenttiosastolla on jo hyydytty kylmään tietoisuuteen; Anu (Totuuden penaali?) tiivistää:

Planeetan ekosysteemin suurin katastrofi miljooniin vuosiin on edessä ja johtajamme todistavat rahavallan johtavan maailmaamme. Planeettaa ei voi pelastaa, koska se ei sovi kvartaaliajattelun maailmankuvaan. Tämä on kuin absurdia teatteria, synkintä mustaa komediaa, jossa maailmanloppu on väistämätön koska sen välttäminen ei ole tuottoisaa. Niin kaunis näytelmä ja samalla niin karmiva, sillä näytelmä on totta, elävintä elämää, paitsi siellä, jossa elämä lakkaa kun ekosysteemi romahtaa tai vesi ottaa valllan. Atlantis oli fiktiota, mutta Tuvalu on täyttä totta. Minä olen tuvalulainen, me olemme kaikki tuvalulaisia.

Juuri näin, mutta onko kellään havaintoa Johanna Mannilasta? Pikkupoika on huolissaan.

Uuslitaristi tunnustaa: mul on kyl kavereitakin

Joka tapauksessa Euroopassa henki tuntuu olevan siihen, että ikään kun nyt pitää näitä rajoja lyödä ... oletteko te jotenkin Euroopan viimeinen lipunkantaja tällaisen uuslitari-liberalismin suhteen?

Puolueen näköradion Heikki Ali-Hokka ei varmaankaan aikanaan penaalikoulun Ala-kuppilassa meriittejä kerätessään osannut aavistaa mihin paskaduuniin joutuisi 2009: haastattelemaan Björn ”Nalle” Wahlroosia, Heikin entistä aatetoveria, nykyistä Puolueen pahinta vihollista. Ei ihme että siinä meinaa mennä senat sakaisin. Pikkupoika suosittelee.

Kaikkein puhdasoppisimmat

Nyt se on virallista! Puolueen kaikkein puhdasoppisimmat jaokset on selvitetty. Puolueen näköradio tutki asian:

Vihreät ja kommunistit: Kuin kaksi marjaa

Tutkimuksen yllättävin havainto koskee vihreitä ja kommunisteja. Puolueiden ehdokasryhmät ovat ideologisella ”tähtikartalla” jokseenkin identtisiä.

Vihreiden ja kommunistien euroehdokasryhmät ovat täsmälleen yhtä kriittisiä suhteessa sotilaalliseen liittoutumiseen ja talouden sääntelyyn. Niitäkin kriittisempiä ovat vain SDP ja vasemmistoliitto.

Vihreät ja kommunistit niin ikään ovat kuin toistensa kopioita suhtautumisessa ympäristökysymyksiin, talouskasvuun ja markkinatalouteen. Ne ovat näissä asioissa kaikkein puhdasoppisimpia.

[HT: Kumitonttu]

Suurtribuutti oppi-isälle

Meitä opetettiin kriittisyyteen ja vallan kyseenalaistamiseen, mutta ehkä siihen aikakauteen kuuluu, että epäkohdat nähtiin kaukomailla, mutta meitä ei rohkaistu näkemään niitä Neuvostoliitossa, Virossa tai lähialueilla.

Antti Blåfield, Totuuden pääkirjoituspenaali, Kaarlen 1970-luvulla kouluttama

Tänään Totuuden Jyri Räikkä on omistanut koko kulttuuriosaston etusivun KGB:n Puolueen penaalikoulun eläköityvälle suurmiehelle, Kaarle Tapani Jorma Johannes Magnus Bertel Nordenstrengille: Liberaalista sukeutui vasemmistolainen ([2], [3]) [ilmaiseksi täältä]. Jyrillä on Kaarlen opit erinomaisesti hallussa, eikä lähikriittisyydestä ole häiväystäkään.

Eläkkeelle jäävä professori Kaarle Nordenstreng pitää syytöksiä Neuvostoliiton mielistelystä "säälittävänä puppuna".

Halleluja!

Ei EEC:lle!

Puolueen legendaarinen EEC-vapaakauppasopimus torjuttava -vetoomus on päivitetty: Vapaus valita sosialismi toisin. Pikkupoika kanonisoi Puolueen pyhiksi seuraavat henkilöt:
Claes Andersson
Jorma Bergholm
Jorma Hentilä
Pertti Hynynen
Antero Jyränki
Kaisa Korhonen
Jeja-Pekka Roos
Harri Saksala
Erkki Tuomioja
He ovat onnistuneet allekirjoittamaan sekä vuoden 1973 että 2009 versiot. Onnittelut!

[via Pasi & Lipsanen]

Oikeistovaara: monetaristinen pankkiiri ja uusliberalistinen portsari

Monetaristisen pankkiirin valitseminen kulttuurin luottamustehtäviin on yhtä irvokasta kuin pedofiilin valitseminen lastentarhan johtokuntaan.

Hannu Marttila, Totuuden kulttuuritoimitus

Taantumuksen vastaisen taistelun eturintamasta kuuluu jälleen Totuuden Hannu Marttilan oikeistovaarasta varoittava ääni:

Juuri näinä aikoina pankkiirin ja sijoittajan valitsemista Tieto-Finlandian voittajan nimeäjäksi voi pitää skandaalina, eikä asiaa juuri auta valitsijan henkilöllisyys. Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos toki tunnetaan yhteiskunnallisena ajattelijana, joka on kannattanut verojen alentamista ja muun muassa Kemijärven tehtaiden lopettamista.

Karmeaa! Skandaali!1! Miten näin kyvytön mies on voitu valita tehtävään sellaisten tieteen jättiläisten kuin Astrid Gartz, Hannu Taanila ja Matti Apunen seuraajaksi?

Käytännön peloitteen tästä oikeistolaisuudesta esittää puolestaan Totuuden kolumnisti Tuomas Nevanlinna. Tuomaksen järkyttävän tarinan logiikka on äärimmäisen selkeä ja suoraviivainen: Nevanlinnalta oli estetty pääsy Suuressa Saatanassa anniskeluravintolaan passin puuttumiseen vedoten. Tämä on tietenkin GWB:n, ja sitä kautta luonnollisesti karmean uusliberalismin syy. Uusliberalismi puolestaan johtaa näihin törkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin, totalitarismiin, riistoon ja väkivaltaan. Siis ollaan perimmäisten kysymysten äärellä:

Jokainen, joka ei asetu vastustamaan näitä kehityssuuntia, on niiden Yhdysvaltojen fundamentalisti-miljardöörien puolella, jotka vetelevät lankoja Washingtonissa ja jotka ovat omistaneet diktaattoreita ympäri maailmaa viimeistään 1950-luvulta alkaen.

On vaikea arvioida heidän rahoillaan tapettujen ihmisten määrää. Maistiaisiksi voi kuitenkin kertoa, että he tukivat Suhartoa sekä henkisesti että rahallisesti Itä-Timorin kansanmurhan aikana.

Kysy siis itseltäsi: oletko tahrinut kätesi uusliberalismin veressä?

Epäpoliittinen yliopisto

"Oli se vaara, että tilanne ei olisi pysynyt hallinnassa. Ne olivat molemmat puhtaasti poliittisia tilaisuuksia eikä yliopisto halua olla sellaisen toiminnan areena", sanoo hallintojohtaja Timo Lahti.

– Emme halua tänne poliittista toimintaa, puuskahtaa Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti Uudelle Suomelle.

Upeaa, että Tampereen yliopisto pidetään puhtaana väärästä politiikasta! Tällainen onkin aivan karmeaa:

Jo viikkoja sitten isänmaallishenkinen Pro Karelia -yhdistys ilmoitti pitävänsä yliopiston tiloissa illan, jonka aikana esitettäisiin Neuvostoliiton synkkää historiaa valottava, latvialainen Soviet Story. Tarkoitus oli myös ehdottaa uutta nimeä Tampereella toimivalle Lenin-museolle sekä keskustella sotasyyllisyyskysymyksestä.

Katsokoot väärämieliset kiihotuspropagandansa vaikka tästä:
Soviet Story
Soviet Story 2
Soviet Story 3
Soviet Story 4
Soviet Story 5
Soviet Story 6
Soviet Story 7
Soviet Story 8
Soviet Story 9 - end

[Lisäys: Tamperelaiset voivat käydä katsomassa dokumentin alkuperäisenä esityspäivänä, paikka vain on muuttunut:

Tampereella paljon keskustelua herättänyt Soviet Story –dokumenttielokuva esitetään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Tampereella maanantaina 20.04.2009 klo 18. Paikka on muuttunut, minkä pyydämme ottamaan huomioon:

SOVIET STORY, SOTASYYLLISYYS JA LENIN-MUSEO –ILTA
Maanantaina 20.04.2009 klo 18:00
Technopolis, Hervanta, Kartta
Hermiankatu 6 A, Tampere]

Kusetetusta kusettajaksi

Totuuden kulttuuriosaston esimies (-henkilö?) Saska "Sanoma kouluttaa kriittisiä toimittajia" Saarikoski (ent. Snellman) astuu Puolueen vanhakantaisten varpaille: Kusetettu sukupolvi. Tuosta ei Reetta, Antti & co tykkää.

Journalismia parhaimmillaan: Jyri Raivio ja tynnyrissä kasvaneet

Eikös Jyri sitä paitsi ole Totuuden taloustoimittaja? En ole koskaan ymmärtänyt, miten vakaumuksellinen sosialisti voi olla taloustoimittajana.

Lähes pari vuotta Hammerin retorisen kysymyksen jälkeen Totuuden taloustoimituksen [johon lähiaikoina on liittynyt myös Anna "30 biljoonaa, Kongo ja selvät säästöt" Karismo] nero ja Psychon oppi-isä Jyri Raivio tarjoaa vastauksen päivän Näkökulmassaan.

Monet Suomen niin kutsutut herrat varmasti uskovat, että toimittajat kerääntyvät tunkkaisiin kantakapakoihinsa juhlimaan suurta voittoa. Kaksi tunnustettua yritysjohtajaa, Peter Fagernäs ja Mikael Lilius, on saatu savustettua ulos tehtävistään. Populismi ja kateus ovat jälleen kerran osoittautuneet lyömäaseiksi, joita vastaan julkisuudessa on ollut mahdotonta puolustautua.

Käsittämätön ajatuskulku! Syystä Jyrin, suurta talousymmärrystä omaavana niin kutsuttuna penaalina, täytyy vääntää asia ymmärtämättömille oikein rautalangasta.

He, jotka näin ajattelevat, eivät vieläkään tajua, missä oikein mennään. Koko maailma on suistunut erittäin vakavaan talouskurimukseen. Miljoonat ihmiset menettävät työnsä, kymmenet miljoonat suistuvat kurjuuteen. Nyt ei enää kärsitä normaalista suhdannevaihtelusta. Finanssikriisi on vipu, joka on muuttamassa taantuman lamaksi kaikkialla.

Suurimpia finanssikriisin syitä olivat väärin suunnitellut ja järjettömän suuriksi mitoitetut kannustimet.

Siis lyhyesti: Peter ja Mikael työnsivät kymmeniä miljoonia ihmisiä nälkään ja kurjuuteen! Tähän vääryyteen on Suuren Journalistin puututtava.

Kannustimilla on todella väliä. Niitä kaksin käsin rohmunneet yritysjohtajat ja rohmuamisen siunanneet hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet ovat kuin tynnyrissä kasvaneita tyttöjä ja poikia. Ja niistä kirjoittaminen on ollut journalismia parhaimmillaan.

Siinäpä se on Puolueen ja Totuuden parhaan, niin kutsutun talousjournalismin, jota siis ei koskaan ole tarpeen uudistaa, määritelmä kiteytettynä: Pahojen kapitalistien tynnyrissä kasvaneiden pilkkaaminen! Vastauksena Hammerin kysymykseen: juuri tällaista sosialisti voi, osaa ja haluaa tehdä. Enempää osaava tuskin on sosialisti tai Totuuden penaali.

Yksittäistapaus jota ei saa yleistää

He ovat pitkään tehneet sen itse, ja nyt he myös dokumentoivat sen itse.

Elävätkö suomettuneisuuden ajan toimintamallit edelleen Helsingin Sanomissa?
"Eivät elä. En tekisi tästä yhdestä tekstistä kovin laajoja johtopäätöksiä."

Totuuden päätoimittaja Reetta Meriläinen

Totuus julkaisi 10.1. ääripuhdasoppisen kirjoittaman muistokirjoituksen neuvostopartisaani sotasankari Sylvi Paasosta. Tasavallassa, tarkemmin sanottuna Suomen Kuvalehdessä, elää vielä fasisteja, jotka kehtaavat puuttua tällaisten sankarien ylistykseen. Yksittäinen työtapaturma. Selvä.

[HT: Leon]

[Lisäys 20.1.: Totuuden arkistohaku vuodesta 1990 määritteellä "suomalainen sotasankari" tuottaa tasan yhden osuman.]

Soinin fasistit

Tänään Totuuden pääkirjoitussivulla lipsautetaan taas annos sitä maailmankuvaa, mistä nämä Tasavallan johtavat laatujournalismin lipunkantajat yhä ammentavat voimaansa. Pölyn ja hämähäkin seitin seasta pilkottaa pääkirjoituspenaali Erkki "Moskovasta jyrkkä ei EEC:lle" Pennasen parapraksis:

Mitä on tapahtunut? Mikä voi selittää tämän nousun? En ole nähnyt akateemisten asiantuntijoiden kiinnittävän ilmiöön sen suurempaa huomiota, saati pohtivan sen syitä. Esitän omia arvailujani.

Suhtautuminen Soinin perustuslaillisiin on muuttunut suvaitsevaisemmaksi.

Kiitos, eiköhän tämä riitä kremlologiaa heikomminkin tunteville.

Dupont & Dupond

Mm. Unkarin "kansan"nousun ja Tšekkoslovakian normalisoinnin järjestykseen laittanut Veli-Pekka Leppänen on saanut Totuuden kulttuurisivuille kilpailijan etunimikaimasta. Veli-Pekka Lehtonen käy tänään kohuelokuvan kimppuun: Natsit ja nyky-Venäjän rinnastava kohuelokuva näytetään tänään Helsingissä.

The Soviet Story klo 19 elokuvateatteri Andorrassa (Eerikinkatu 11). Liput 2 e.

The Soviet Story? Kylläpä on huonosti valittu nimi elokuvalle, kun sen pääsanoma on jo otsikonkin mukaan muualla kuin Neuvostoliitossa. Lehtonen täsmentää:

Elokuvan mukaan jo Karl Marxin rotupuheista periytyvä kansallismielisyys on nousussa Venäjällä, samoin muukalaisviha, viharikokset ja rasistiset murhat.

Ahaa, siis elokuva käsittelee nykyisen fasismin nousua Venäjällä. Toki muistamme kaiman opetuksesta, mistä tämä juurtaa.

Georgian juttu viittaa siihen, että Venäjän federaatio on eräässä mielessä taantumassa prekommunistisen aikakauden aatteisiin ja ihanteisiin. Tsaarien meriitteinä laskettiin, kuinka paljon kunkin hallituskaudella oli saatu uutta maa- ja merialaa valloitetuksi.

Harmi, ettei tämäkään elokuva auta siihen Leppäsen huoleen ruman sanan väärinkäytöstä.

Politiikan nimittelyvarastosta löytyy ruma stalinisti-sana, johon on löysähkösti turvauduttu erilaisissa karkeissa leimaamisissa. Harvoin herjaaja on tiennyt, millaiseen historian ilmiöön tuli viitattua.

Veli-Pekat voisivat vaikka yhdessä selventää tuon ruman sanan sisällön siellä kulttuurisivuilla. Ettei kukaan turhaan lausuisi rumaa sanaa.

[HT: anon]

Yhteiskuntaa uudistava lehti

Totuuden vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen uudistaa:

Uudistuminen on tärkeintä

Sanomalehtien tekemisessä olennaista on uudistuminen. Toimituksen ja koko organisaation pitää osata uudistaa paperille painettua lehteä, mutta verkon puolella tapahtuva kehitystyö on tänään aivan yhtä välttämätöntä. Verkon kehitys on myös nopeampaa ja uudistustahti ripeämpi. Tämän päivän verkkopalvelu saattaa tuntua jo huomenna vanhalta.

Helsingin Sanomain verkkopalvelu HS.fi on olennainen osa Helsingin Sanomain kokonaisuutta. HS.fi:llä on jo yli 1,1 miljoonaa kävijää ja aiomme kasvaa ripeästi myös ensi vuonna. Siksi avaamme tänään uuden version HS.fi:stä ja toivomme palvelun käyttäjien viihtyvän myös uudistetuilla sivuilla. Käyttäjän mielipide on meille tärkeä. Odotamme sitä.

HS.fi:n uudistus on osa Helsingin Sanomien kehittämiseksi perustettua HS 2010 -projektia, jossa lehden kaikki osat uudistetaan vastaamaan internet-ajan henkeä. Aiemmin lehden uudistaminen tarkoitti etupäässä rakenteen, taiton ja typografian uudistamista. Tänään etenemme uudistuksiin sisällön kautta. Mietimme millainen sisältö on lukijalle ja verkossa myös katsojalle ja kuuntelijalle tärkeintä. Sen jälkeen teemme ajateltua sisältöä lukijalle sekä painetussa muodossa että verkossa.

On vaikea kuvitella menestyvää sanomalehteä ilman siihen kytkeytyvää verkkopalvelua, jota voidaan tarjota myös mobiilipalveluna. Jotain pysyy silti muuttumattomana. Verkkopalvelunkin pitää nojata Helsingin Sanomain parhaisiin journalistisiin perinteisiin. Virheitä sattuu kaikille, mutta pitkän linjan pitää olla kestävä.

Helsingin Sanomissa uskotaan oivaltavaan ja laadukkaaseen journalismiin, joka tarjoaa lukijalle mahdollisuuden tietää ja itse päätellä millaisessa maailmassa hän elää. Mutta yhtä lailla lukijalla on oikeus viihtyä Helsingin Sanomien sisältöjen parissa. Uusi HS.fi tarjoaa vahvan uutispalvelun ja lisääntyvän mielipideaineiston. Videoita tarjotaan entistä enemmän ja uutta ovat myös kulttuurin arviosivustot.

Mutta jo tässä yhteydessä voi luvata, ettei mene kovinkaan kauan, kun teemme HS.fi:n seuraavan uudistuksen ja siinä välissä pienempiä uudistuksia.

Yhteiskuntaa uudistava lehti haluaa myös uudistua itse. Viikkoliite Nyt uudistui lokakuussa. HS.fi on tässä muodossa tänään ja paperille painettu lehti tulee uudistettuna 16. marraskuuta 2009. Uusi Kuukausiliite on edessänne tammikuussa 2010.

Siellä takarivissa lopetetaan heti hihittely alleviivauksille!

Tappiomielialaa ja syvä pettymys

Juha Mäki-Ketelä kirjoittaa:

Huomenta kaikille!
Olemme saaneet apua tähän kampanjointiin [kts. myös tänne] yllättävältä taholta:
- sähköpostiini ilmestyi yöllä erittäin asiallisesti kirjoitettu englanninkielinen lehdistötiedote uudesta ulkomaalaislaista, sen seurauksista ja tästä adressista. Kirjoittaja, ammatiltaan toimittaja, haluaa pysyä anonyyminä, koska omin sanoinsa "toimii alalla ja on ammattikuntaansa riivaavaan sokeuteen ja älylliseen epärehellisyyteen lopen kyllästynyt".
- toisessa meilissä oli vastaavanlainen kirjoitus sekä linkit useimpiin merkittäviin eurooppalaisiin lehtiin. Tämän kirjoittajan motiivit olivat suunnilleen samansuuntaiset.
- erään suurilevikkisen, etelä-Suomessa pääkonttoria pitävän valtalehden (voitte sitten joulunpyhinä arvailla mikä), toimittaja (joka myös yllättäen haluaa pysyä nimettömänä) soitti aamulla, ja kertoi, kuinka kyseisen lehden toimituksessa vallitsee "tappiomieliala" ja "syvä pettymys" adressin saaman suuren suosion vuoksi. Halusi vielä kertoa, etteivät kaikki ko. median toimittajat suinkaan ole adressia vastaan ja jonkin asian puolella.
- suuri suomalainen tutkimustoimisto otti yhteyttä. Suunnittelevat mielipidegallupia adressin aihepiiristä. Yhdessä tuossa jo pohdimme napakkaa ja olennaiseen paneutuvaa gallupkyselyä. Toivottavasti saavat sen myytyä johonkin suurilevikkiseen lehteen. Ehdotin empimättä ainoata todellista suomalaista tiedonvälittäjää, Aamulehteä.

Nyt mennään ns. isoilla!

Totuus, teillä lienee keskuudessanne myyrä! Janne Virkkunen, Reetta Meriläinen, Antti Blåfield ja muut Totuuden johtavat toverit, luokkavihollinen kaivaa maata selittämiseen ja jäsentämiseen nojaavan laatujournalisminne jalkojen alta yhä kiihtyvällä tahdilla. Olisiko aika vetää johtopäätökset?

[Lisäys 12.12.: Tänään JM-K kertoo myyräkannan kasvusta:

Kiitos valveutuneille, todellisesta sananvapaudesta ja kansalaisvaikuttamisesta kiinnostuneille toimittajille "siellä jossakin".

Olen tänään saanut kolmesta eri mediasta asiallisen yhteydenoton (ja ilman toimituspäällikön / päätoimittajan / tuottajan tms. valtuutusta, veikkaan...), jossa todetaan, että kun kyseinen media ottaa yhteyttä, niin älä suostu, vaan pyydä kohteliaasti tutustumaan Aamulehden asialliseen artikkeliin ja siteeraamaan sitä ja itse adressia.

Jep, tiedänkin varsin hyvin, miksi näin kannattaa menetellä. Ja niin menettelenkin.


*****

Aamulehden toimitukselle erikoiskiitos asiallisista kirjoituksista tämän päivän lehdessä, hienoa työtä.

Uskoni journalismiin palaa vauhdilla!]