Näytetään tekstit, joissa on tunniste erkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste erkki. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, toukokuuta 25, 2009

Ei EEC:lle!

Puolueen legendaarinen EEC-vapaakauppasopimus torjuttava -vetoomus on päivitetty: Vapaus valita sosialismi toisin. Pikkupoika kanonisoi Puolueen pyhiksi seuraavat henkilöt:
Claes Andersson
Jorma Bergholm
Jorma Hentilä
Pertti Hynynen
Antero Jyränki
Kaisa Korhonen
Jeja-Pekka Roos
Harri Saksala
Erkki Tuomioja
He ovat onnistuneet allekirjoittamaan sekä vuoden 1973 että 2009 versiot. Onnittelut!

[via Pasi & Lipsanen]

torstaina, huhtikuuta 24, 2008

Kosto on oleva julma

Jukka Tarkka sohii muurahaispesää:
Turvallisuuspolitiikan ylijohto on luonut tilanteen, jossa emme ole osallisena meitä koskevassa päätöksessä.

Tuskinpa Martti Ahtisaari ja Paavo Lipponen sitä oikeastaan tarkoittivat. He eivät vaan tulleet ajatelleeksi, mihin populismi johtaa. Sen sijaan Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan pyrkimyksenä näyttää alun perin olleen torjua Nato-jäsenyys pysyvästi.

Se ei olisi mikään maailmanloppu. Kyllä niinkin pärjäillään. Poliittinen säädyllisyys vaan vaatisi, että sellainen päätös tehdään Suomessa. Nyt on vaarana, että se tehdään muualla.

Suomen turvallisuuspolitiikkaa 15 vuotta hoitaneen sosiaalidemokraattisen kvartetin suoritus kuuluu historiamme surkeimpiin. Kansakunta kärsii vielä pitkään heidän älyllisestä avuttomuudestaan.
Nyt kun Totuuskin on huomioinut kirjoituksen, jäämme odottamaan kostoa. Tasavallan tapojen mukaisesti se on oleva julma.

sunnuntaina, huhtikuuta 13, 2008

Puolueen pitkä muisti

Totuuden Jouni Kantola (missä on Tellervo Yrjämä-Rantinoja?) kirjoittaa:
Tuhannet oppositiojohtaja Silvio Berlusconin, 71, oikeistokoalition kannattajat hyppivät tasajalkaa Vapauden kansan vaalikampanjan päättäjäisissä Colosseumin edustalla Roomassa. Kaikki huutavat yhteen ääneen kuin jalkapallo-ottelussa: joka ei hypi, on kommunisti, hei hei!
---
Berlusconi lähtee ennakkosuosikkina Italiassa sunnuntaina ja maanantaina pidettäviin parlamenttivaaleihin. Viimeiset mielipidemittaukset lupailevat viidettä kertaa pääministerin paikkaa tavoittelevalle oikeistojohtajalle noin kuuden prosenttiyksikön johtoasemaa.
Mitä ihmettä, mikä maa, mikä vuosi? Totuuden pääkirjoitus 10.2.2008 on samalla hämmentävällä linjalla:
Italian politiikkaa tarkkaileva on oudon tilanteen edessä. Jos toivoo, että maan poliittinen tilanne vakiintuisi ja päätöksentekokyky paranisi, joutuu toivomaan, että huhtikuussa pidettävien parlamenttivaalien voittajaksi nousisi oikeistojohtaja Silvio Berlusconi - mies, joka keskittyi edellisellä pääministerikaudellaan oman etunsa tavoitteluun yhteisen hyvän kustannuksella.
Jouni vielä heittää lisää löylyä kiukaalle:
Italian valtion velka on tällä hetkellä 1 621 miljardia euroa. Velasta johtuvien noin 80 miljardin euron korkojen maksamisesta valtio lähettää jokaiselle italialaiselle vauvasta vaariin vuosittain 1 200 euron laskun veroina.

Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi keskiviikkona Italian bruttokansantuotteen kasvavan vuonna 2008 ja 2009 vain 0,3 prosenttia, eli lisää rahaa ei valtion kassaan ole juurikaan odotettavissa ilman merkittäviä kulujen leikkauksia. Ja kulujen leikkaaminen tietää aina hyviä aikoja oppositiolle.

Tiistaina julkaistun OECD:n tutkimuksen mukaan työn tuottavuus on Italiassa teollisuusmaiden alhaisin.

Lisäksi noin kymmenen miljoonaa työikäistä naista on jatkuvasti työmarkkinoiden ulkopuolella.

Kaiken kukkuraksi keskellä maata muhii todellinen ekokatastrofi, kun Napolin alueen pitkään laiminlyödyn jätehuollon seuraukset tulevat päivän valoon.
Niin, todellakin Italiassa on tänään ja huomenna vaalit. Ja siitä taas on tasan kaksi vuotta kun Pikkupoika kirjoitti jutun Viikon Erkit. On se vaan harmillista, kun demarien nouseva tähti Ee Tuomioja ((C) Reetta) ei enää ole ulkoministeri.

[Lisäys: Pääkirjoituksen ohella aiheesta löytyi kuin löytyikin Pikkupojan kaipaama Tellervon kommentti Sunnuntai-osion sivun D3 alakulmasta. Siinä Tellervo paikkaa hienosti Erkin kommentoinnin puutetta, olkaa hyvä:
Helppoheikin paluu

Miksi äänestäjät aina rakastuvat renttuihin? Ja miten ihmeessä rentut aina tekevät paluun?

Italiassa on sunnuntaina ja maanantaina vaalit, ja kukapa muu kuin Silvio Berlusconi, 71, lupaa nostaa maan jaloilleen.

Oikeiston johtaja ja mediapohatta on yrittänyt sitä jo kahdesti ja epäonnistunut surkeasti. Kun Berlusconi 1994 ja 2001-2006 oli pääministeri, hänellä oli käytännössä yksityisten tv-kanavien monopoli ja valtaisat omistukset liike-elämässä. Tilanne on yhä sama.

Korruptiosta ja mafiayhteyksistä syytetty Berlusconi on saattanut säästyä vankilalta hänelle räätälöityjen lakien ansiosta.

Italialla ei pitäisi olla varaa nostaa maan johtoon miestä, joka pudottelee suustaan sammakoita ja edistää häikäilemättömästi omia valtapyrkimyksiään. Vai kolmas kertako toden sanoo?
Kuinka helppoa olisikaan, jos italialaiset ottaisivat oppia Tellervon ihannevaltiosta: ei tarvitsi jatkuvasti äänestää eri vaihtoehtojen välillä, valtion tv-kanavilla ei olisi haastajia, eikä edes tarvitsisi pohtia kuka omistaa mitäkin.]

[Lisäys 15.4.: Tellervo, Tellervo, jollei tämä ole katastrofi, niin mikä sitten? Erityisesti:
La Sinistra - L'Arcobaleno, Seggi 0
Tellervo, ymmärrämme kyllä jos sinulla kestää jonkin aikaa toipua järkytyksestä.]

tiistaina, helmikuuta 26, 2008

Mirka, se oli vitsi, vitsi!

Puolueen perinneseuran Mirka Muukkonen:
No johan on aikoihin eletty! Tämä on ehdotus, jonka demarien kansanedustaja Erkki Tuomioja teki demarienensimmäisessä puheenjohtajapaneelissa. Tuomiojan mielestä bensan kulutukselle pitäisi asetta kattoraja ja bensan myyntiä tulisi alkaa säännöstellä. Kansalaisilla olisi oikeus ostaa vain tietty määrä bensiiniä ja osto-oikeutta voisi myydä eteenpäin. Demarit alkavat tosissaan mennä (ainakin sanoissa) vasemmalta vihreiden ohi ja lujaa ympäristöasioissa.
---
Tuomiojan ehdotus kaivannee vielä hieman hiomista, mutta onhan todella ilahduttavaa huomata demarien vihertyminen. Vielä kun nämä kauniit utopiat saataisiin tuotua edes piirunverran käytäntöön.
Mirka, etkö sinä huumoria ymmärrä? Erkin ehdotus oli pelkkä ajatusleikki, vitsi, kuten apuun rientänyt Totuus kertoo. Missään tapauksessa ehdotuksessa ei ainakaan ollut kyse Mirkan kaipaamasta kommunismista kuten Tasavallan wanna-be-al-Gore selventää.
Tuomioja huomautti jo vuonna 1992 hahmotelleensa julkisesti erilaisia malleja hiilidioksidipäästöjen hillintään.

"Vaihtoehdot olivat säännöstely, verotus tai kiintiöt", hän kertaa.

Tuomiojan mielestä markkinamekanismin "surullisimpia väärinymmärtäjiä" ovat ne, jotka pitävät sitä kommunismina.
On se kumma, että joillakin väärinymmärtäjillä tulee säännöstelystä, verotuksesta ja kiintiöistä mieleen kommunismi. Ihme porukkaa.

Pohjaton laari

Jokapäiväisestä Totuuden ilmastovalistuksesta poimittakoon tänään Kotimaa-osaston panostus. Perttu Kauppisen Leudot talvet vähentävät roimasti lämmityskuluja-artikkelissa nimittäin selvitetään asia, joka on monelle Puolueen talousajattelua lopullisesti sisäistämättömälle jäänyt hieman epäselväksi.
Ilmastonmuutoksen tuomat leudot talvet vähentävät roimasti suomalaisten rakennusten lämmityskustannuksia etenkin rannikolla.
Tämän moni tyhmempi kuvittelisi olevan positiivinen asia. Näin ei kuitenkaaan nykytilanteessa ole. Perttu selventää:
Jos suora sähkölämmitys haukkaa vuodessa 18 000 kilowattituntia energiaa, tuo kulutuksen 12 prosentin pieneneminen nykyhinnoilla noin 170 euron vuotuiset säästöt.

Ne tosin menevät sähköyhtiöiden pohjattomaan pussiin ja optio-ohjelmiin, sillä kuluttajahintaindeksillä korjattunakin sähkö on kallistunut tällä vuosituhannella jo 15–30 prosenttia.
Siis ilkeät kapitalistit vievät tämänkin ilon! Mutta, mutta, toivoakin on:
Ilmaston lämpeneminen sataa silti, ainakin välillisesti ja periaatteessa, kaikkien kuntalaisten laariin. Kunnat omistavat noin kymmenyksen Suomen rakennuskannasta.
Ahaa, siis kuntien omistamissa rakennuksissa säästö siirtyykin omistajalle. Ajatelkaa kuinka hyvin asiat olisivat, jos vielä kaikki energiantuottajatkin saataisiin kuntalaisten omistukseen!

Lopuksi nimimerkki Antti-Einarin säästövinkki artikkelin kommenteista:
Säästövinkkinä kerrottakoon, että sähkön hinnan nousua voi noin 426 117 taloudessa kompensoida lopettamalla Hesarin tilauksen.
Säästyneellä rahalla voi toki ostaa myös ylimääräisiä bensakuponkeja säännöstelyn alettua talousnero Erkin ehdotuksen mukaisesti.

torstaina, helmikuuta 14, 2008

Odotettavissa kesään asti

Uutispäivä Demarin Totuuden uutispäällikkö Martta Nieminen tiedottaa:
Sdp:n puheenjohtajakisa pitää puolueen takuuvarmasti otsikoissa kesään asti. Sdp:n kannatuskin lähtee todennäköisesti nyt nousuun. Näin se on, halusipa tai ei.

Sdp:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman yllättävä, jopa dramaattinen ilmoitus vetäytyä puheenjohtajakisasta nosti Sdp:n kiinnostavimmaksi puolueeksi - ainakin meidän toimittajien silmissä. Voi muita puolueita!
Loput näytelmän juonenkäänteistä paljastaa Octavius.

tiistaina, lokakuuta 02, 2007

Patomäki-ekvivalenssi

Tämänaamuinen Totuus on harhauttanut jopa Pasin epäilemään lehden lipsumista Puolueen linjasta. Pikkupoika kehottaakin Pasia järkytyksestä toivuttuaan kääntämään katseensa Pirkon artikkelin viereen. Siinä Jyrki Räikkä mainostaa todellisia Puolueen jymypaljastuksia tarjoavaa uutuuskirjaa.
Suomea on johdettu jo parinkymmenen vuoden ajan Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin tunnetuksi tekemän uusliberalismin mukaisesti, vaikka kukaan poliitikoistamme ei tunnustaudu ideologian kannattajaksi.
Näin väittää Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki maanantaina julkaistussa kirjassaan Uusliberalismi Suomessa (WSOY).
Ajatella, karmea uusliberalismi vaikuttaa siis ilman että sitä toteuttavat poliitikot itse asiaa tajuaisivat! Toivottovast Patomäki (virheät) muistaa valistaa asiasta vallankahvassa nämä 20 vuotta roikkunutta ex-ulkoministeriä. Erinomainen tilaisuus olisi tarjolla ainakin parin viikon kuluttua, kun sekä ex-PJ Heikki että perustajajäsen Erkki ovat puhumassa oikeaa Ideologiaa edustavan ATTACin koulutustilaisuudessa.

Puolueen modernia Ideologiaa puhtaimmillaan edustava Patomäki paljastaa kirjassaan myös todellisen aatehistoriallisen tutkimuksen sensaatiolöydön, jonka Pikkupoika ristii kerettiläisen esikuvansa mukaisesti Patomäki-ekvivalenssiksi.
Uusliberalismin vertauskohtana Patomäki pitää etenkin Benito Mussolinin Italiassa esiintynyttä fasismia.
Jotta kaikki "valistuneet" ja "valaistuneet" voisivat "puntaroida", "dekonstruoida" ja muutenkin "harrastaa" "diskurssia" "kirjan" tiimoilta Heikki on "avannut" vanhan bloginsa rinnalle uuden "keskusteluun" "tarkoitetun" "blogin" (*). Luonnollisesti keskustella voi vain omalla nimellä, jotta kaikki Puolueen viholliset saadaan varmuudella poltettua roviolla.

(*) Pikkupoika pyytää anteeksi mikäli lainausmerkit eivät osuneet aivan kohdalleen Puolueen modernin Ideologian mukaisesti. Uusi oikeaoppinen analyysi löytyy aina tarvittaessa täältä.

[Lisäys 3.10: Patomäki selventää vertaustaan:
Fascismi-vertauksen tarkoitus oli vain korostaa helposti ymmärrettävällä tavalla niitä vallan vaikutuksia (foucault'laisittain), mitä kilpailukykyretoriikalla on.
Lisää Patomäen tajunnanvirtaa luonnollisesti Puolueen Voima-lehdestä (HT: M. Ellilä).]

[Lisäys 7.10.: Patomäen ideologinen aatetoveri Juha Siltala arvostelee (pdf) toverinsa kirjan tänään Totuuden kulttuurisivuilla (missäs muuallakaan?). Juhan nerokas analyysi kiteytyy arvosteluun liitettyyn kuvaan:


Tämän jälkeen Pikkupoika on vakuuttunut, että Tasavallan monialaista huippututkimusta ei tehdä ainoastaan Tampereen yliopistossa. Esimerkkiä näyttää Helsingin yliopiston historiaa psykoanalyyttisin menetelmin tutkiva professori tulkitsemalla samaisen yliopiston politiikan professorin mainioita teesejä taloustieteistä.
Patomäen vaihtoehto monetarismille (pääomaliikkeiden vapauttaminen, kova raha, saneeraukset, palkkakuri, syrjäyttäminen) on rahaliikkeiden rajoittaminen, kysyntää suosiva elvytys ja työllistäminen, viime kädessä globaalitason säätely.
Déjà vu, anyone?]

perjantaina, kesäkuuta 15, 2007

Vuoden Erkit

Diplomatiankin nero, Keisarin tasavallan ex-ulkoministeri näpäyttää Israelia ja "länttä", niitä suuria epäonnistujia ja ainaisia riidanhaastajia:
YLEn Radiouutisten Ykkösaamussa vierailleen Tuomiojan mielestä Israelin ja lännen olisi kannattanut yrittää muuttaa Hamasia rauhanomaisemmaksi ryhtymällä yhteistyöhön järjestön kanssa.
---
Tuomiojan mukaan vaalitulos olisi pitänyt tunnustaa heti ja myös Hamas olisi pitänyt vetää poliittiseen vastuuseen.

- On täysin turha ollut odottaa, että he aloittaisivat sen sillä, että he muuttaisivat ohjelmaansa ja tunnustaisivat Israelin. Mutta niin kauan, kuin he tosiasiassa pitäytyivät väkivallasta, tätä hallitusta olisi pitänyt sietää. Koska tarkoituksena ei voinut olla Hamasin murskaaminen, kuten Israelissa ehkä joillakin oli ajatuksena, vaan se, että Hamas on saatava samalla lailla muuttumaan ja vastuulliseksi poliittiseksi voimaksi.
Katsotaanpa Keisarin tasavallan ulkoministeriön virallisten ilmoitusten avulla miten tähän tilanteesen on tultu.
26.1.2006:
Hamas näyttää voittaneen palestiinalaishallinnon vaalit, vaikka tulosta ei vielä virallisesti ole vahvistettu. Korkea vaaliosanotto ja tiedot vaalien järjestelyistä eivät anna aihetta epäillä vaalien demokraattisuutta. Tulosta on näin ollen kunnioitettava palestiinalaisten tahdonilmaisuna, jonka taustana on turhautuminen Fatahin aikaiseen korruptioon ja hallinnon heikkouksiin sekä Lähi-idän rauhanprosessin pysähtyneeseen tilaan, joka ei ole tuonut helpotusta palestiinalaisten jokapäiväiseen elämään. Sitä ei voi tulkita tueksi Hamasin uskonnolliselle fundamentalismille eikä sen aiemmalle väkivallalle.

Demokraattiseen prosessiin osallistuminen ja hallitusvastuu eivät ole yhteen sovitettavissa minkäänlaisen väkivallan käytön ja hyväksymisen kanssa. Hamasilta on edellytettävä pitäytymistä väkivallattomaan poliittiseen toimintaan ja palestiinalaishallinnon tekemien sitoumusten kunnioittamista. Tältä pohjalta Euroopan unioni on valmis jatkamaan yhteistyötään palestiinalaishallinnon kanssa palestiinalaisten elinolojen parantamiseksi ja rauhanprosessin eteenpäinviemiseksi.
27.2.2006
EU-maiden ulkoministerit vahvistivat, että palestiinalaishallinnon avustamista jatketaan hallituksen muodostamiseen asti. Sitä ennen vaalivoittaja Hamas ei ole lopullisesti vallassa.

EU arvioi avun jatkoa uudestaan, kun hallitus on syntynyt. Avun jatkumisen ehtona on, että Hamas tunnustaa Israelin ja luopuu väkivallasta.

"Nyt odotetaan selvää viestiä Hamasilta", ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi Brysselissä.
27.4.2006
Tuomioja korosti myös, että EU:n päätöksellä jäädyttää suorat avustukset ei haluta rangaista palestiinalaisia. Hamasille asetetut kolme ehtoa, eli väkivallasta luopuminen, Israelin tunnustaminen ja sitoutuminen palestiinalaishallinnon aikaisemmin solmimiin sopimuksiin, ovat perusedellytyksiä yhteyden jatkamiselle palestiinalaishallinnon kanssa.
31.5.2006:
Palestiinalaisvaalien voittajan Hamasin kanssa tilanne on edelleen muuttumaton, totesi Solana. EU ei ryhdy kanssakäymisiin järjestön kanssa, ennen kuin Hamas tunnustaa Israelin, luopuu terrorismista ja tunnustaa palestiinalaishallinnon aiemmin solmimat sopimukset.
20.6.2006:
"Tässä kysymyksessä Euroopan politiikka on yhtenevä. Ilmoitimme Hamasille, että he voittivat demokraattiset vaalit, mutta heidän pitää kunnioittaa palestiinalaishallinnon velvollisuuksia - mukaanlukien Israelin tunnustaminen. Emme sulje Hamasia ulos kansainvälisestä yhteisöstä, mutta yritämme suunnata heitä olemassa oleviin poliittisiin realiteetteihin. Tällä hetkellä meillä ei ole suoraa keskusteluyhteyttä Hamasin johtoon", pahoittelee Tuomioja.
30.6.2006
Hamasin joidenkin elementtien suorittama isku israelilaiseen sotilaskohteeseen ja yhden sotilaan sieppaus on tuomittava teko, mutta niin ovat myös Israelin koko Gazan asujaimiston kohteeksi ottamat joukkorangaistuksen luonteiset vastatoimetkin. Sähkölaitoksen, teiden ja asuntojen tuhoamisen lisäksi Israel on myös vanginnut palestiinalaisia kansanedustajia ja ministereitä.

Tällaiset toimet eivät ole hyväksyttäviä eivätkä ne millään tavoin edistä rauhaa eivätkä Israelin turvallisuutta.

Tilanteen tahallinen kärjistäminen on tehty hetkellä, jolloin oli jo nähtävissä pientä liikahdusta Fatahin ja Hamasin välisissä neuvotteluissa suuntaan, jossa Hamas olisi taipumassa hyväksymään EU:n yhteistoiminnalleen asettamat ehdot Israelin tunnustamisesta. Ns. vankien julistuksen pohjalta aikaansaatu yhteisymmärrys Hamasin kanssa ei vielä riittävästi merkitse EU:n ehtojen täyttymistä, mutta liikahdus on otettava myönteisesti vastaan. Israelin toimet jälleen kerran nostavat kysymyksen, haluavatko kaikki Israelissa tukea paluuta rauhanprosessiin vai tuhota senkin edellytykset.

On myös tärkeätä, etteivät rauhanprosessia vastustavat ääriainekset palestiinalaispuolellakaan pääsisi sabotoimaan israelilaissotilaan sieppauksen kaltaisilla teoilla vaivoin otettuja edistysaskeleita.
20.9.2006:
”Me kannattamme kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamista, mikäli hallitus sitoutuu kolmeen kansainvälisen yhteisön ennakkoehtoon”, sanoi Tuomioja. Ehtojen mukaan hallituksen pitäisi ensinnäkin tunnustaa Israelin valtio, sanoutua irti väkivallasta ja sitoutua palestiinalaisten aiemmin solmimiin sopimuksiin. Jos uusi hallitus kokonaisuudessaan sitoutuu ehtoihin, me tuemme sitä, sanoi Tuomioja, mutta muistutti, että Hamas on edelleen terroristijärjestö eikä EU ole muuttanut kantaansa sen suhteen.
4.10.2006.:
Toimittaja sanoi, että on Tuomiojan ansiota, että EU ryhtyi neuvottelemaan Hamasin kanssa. Nyt on kuitenkin mennyt jonkin aikaa, eikä Hamas ole vieläkään tunnustanut Israelin olemassaoloa. Ulkoministeri sanoi, ettei hän ole tehnyt mitään aloitetta tässä asiassa, mutta haluamme kaikki tukea niitä tahoja sekä palestiinalaisten keskuudessa että Hamas-järjestön sisällä, jotka haluavat tehdä Hamasista normaalin puolueen ja ottaa etäisyyttä terrorismista.
11.12.2006:
Ministerit päättivät jatkaa palestiinalaisille suunnattua väliaikaista TIM-avustusmekanismia vielä kolme kuukautta vuoden alusta lähtien. TIM-avun kautta palestiinalaisille on annettu kesäkuusta lähtien yli 200 miljoonaa euroa apua. EU:n mukaan summalla on toimitettu vettä, terveydenhuoltopalveluja ja puhtaanapitoa suoraan 1,3 miljoonalle palestiinalaiselle ohi Hamas-johtoisen hallituksen.
3.4.2007:
EU:n ulkoministerien äskeisessä kokouksessa Bremenissä oli Lähi-idän suhteen tavallista toiveikkaampi tunnelma, kirjoittaa ulkoministeri Erkki Tuomioja verkkosivuillaan. Syitä on hänen mukaansa useita.

Erkki TuomiojaAseet ovat toistaiseksi pysyneet vaiti, ja Palestiinassa on aloittanut uusi kansallisen yhtenäisyyden hallitus, jossa ovat mukana sekä Hamas, Fatah että kolmansia ja riippumattomia voimia. Kyse on demokraattisesten ja moitteettomien vaalien jälkeen demokraattisessa järjestyksessä asetetusta kokoomushallituksesta.

"Vaikka EU ei asioikaan Hamasin kanssa, on unionin oltava uuden hallituksen kanssa yhteistyössä lähtien siitä, että se kunnioittaa palestiinalaisten kaikkia sitoumuksia eikä toimi ristiriidassa kansainvälisen yhteisön väkivallattomuutta ja rauhanprosessiin sitoutumista koskevien ehtojen kanssa", kirjoittaa Tuomioja.

sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2007

Suhteilla jonon ohi - huonoilla hännille

Totuuden Kari Huhta analysoi tänään Puolueen erästä saavutusta kahden sivun kirjoituksessa Suhteilla jonon ohi. Kunniaa asiasta Kari jakaa seuraavasti.
Eniten moitteita ovat saaneet presidentti Halonen ja edellisen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Eri lähteet sanovat, että Yhdysvallat on aistinut heissä henkilökohtaista Yhdysvaltain-vastaista asennetta, eikä kutsuja ole siksi kuulunut.
Pikkupoika haluaisi jakaa kunniaa vähän laajemmalle. Ilman näiden taustavaikuttajien jatkuvaa ja määrätietoista työtä Amerikan Yhdysvaltojen (*) todellinen olemus tuskin olisi kirkastunut Keisarin tasavallassa näinkin laajalti. Esimerkkinä Puolueen tiedoituksen onnistumisesta Pikkupoika lainaa Karin artikkelin kommenteista yhden terävimmistä.
Haloo!
Mikko Laaksonen | 10.6.2007 12:05

Herramunjee! Suomen tasavallan presidentti on Tarja Halonen, ei mikään Yrjö Puska. Ja miksi meidän pitäisi lähettää edustaja vierailemaan liittovaltiossa, jossa kidutus on yleistä ja valtiojohdon hyväksymää, jossa demokratia on irvikuva, ja jossa oikeutta saavat vain rikkaat?
(*) Tarkkaanottaen Amerikan Yhdysvaltojen nykyulkopolitiikan, jonka suhteen on syytäkin olla kriittinen kuten tämän blogin kommentoija meitä muistutti. Siitähän tässä vain on kysymys kuten jokainen huomaa.

[Lisäys 11.6.: Vanha toisinajattelija Georg C. Ehrnrooth kommentoi (myös täältä) tänään Totuuden mielipideosastolla Olli Kivisen tuoreinta Puolueen Amerikka-kirjoitussarjan osaa Historian huonoin presidentti? (29.5.)

Ollin GWB:ia taidokkaasti analysoiva kirjoitus perustui erinomaisen objektiivisiin lähteisiin: Jimmy Carteriin ja NYT:iin. Kolumni jatkoi erinomaisesti Ollin tinkimätöntä Amerikka-kriittisten kirjoitusten sarjaa. Kivinen on ehdottomasti yksi näitä Karin sivuuttamia suuria ajattelijoita, joilta Erkki ja Tarjakin ammentavat voimaansa.]

maanantaina, maaliskuuta 05, 2007

Syvä henkinen kuilu

Pikkupoika on tänään niin hyvällä tuulella (*) Viron parlamenttivaalien jälkeen, että tällä kertaa on pakko kirjoittaa ilman sarkasmin häivääkään. Suosikkipuolueeni, pääministeri Andrus Ansipin johtama Eesti Reformierakond (2) nappasi murskavoiton. Onnittelut!

Tämä osoittaaa virolaisten vahvaa tukea Reformipuolueen ajamalle, klassiseen liberalismiin perustuvalle talouspolitiikalle ja taannee sen jatkon tulevaisuudessakin. Erkin suureksi harmiksi -- ja virolaisten onneksi -- Virosta ei edelleenkään tule "tylsää pohjoismaata". On jokseenkin käsittämätöntä, että virolaiset ovat onnistuneet pitämään päänsä kylminä ja yhä hahmottelevat tulevaisuuttaan jonkinlaisten anti-Erkki teesien pohjalta (lainaus Erkin vuoden 2002 vappupuheesta):
Kun nyt hahmottelemme Suomen ja maailman tulevaisuutta, voimme tehdä sen tietoisina siitä, että tuo pitkään jatkunut uusliberalismin valtakausi on päättymässä.

Ihmiset eivät enää luota markkinavapauksien laajentamisen ja rajattoman itsekkyyden autuuteen. He eivät enää hae ratkaisuja aikamme haasteisiin uusliberalismin ajamasta yhteisöllisyyden heikentämisestä, vaan päin vastoin odottavat ja edellyttävät yhteisöllisyyden vahvistamista.
Tämä siitäkin huolimatta, että pohjoisen erkit ja lännen göranit ovat vuosikausia käyneet saarnaamassa virolaisille Puolueen oppien autuudesta. Ehkä se Siperia opettaa. Vai olisiko sittenkin nykyään jo silminnähden havaittavat kiistämättömät näytöt niin Virossa kuin sieltä katsoen pohjoisessa ja lännessä? Sen verran harvinainen näky alkaa palopuhetta pitävä erkki tai göran olla Tallinnassa. Paitsi kännissä Viru-hotellin aulabaarissa.

Tasavallan median raportointi vaaleista oli jälleen itkettävän ja surkuhupaisan rajamailla. Ei siis mitään uutta auringon alla. Postimees-lehden silloinen kirjeenvaihtaja kertoi jo 11 vuotta sitten Totuuden Viron uutisoinnista seuraavaa.
Suuri ja mahtava Helsingin Sanomat sen sijaan on Kiviselle asia erikseen. “En ymmärrä, miksi Hesarin Viron-uutisointi on verrattaessa muuhun uutisointiin niin heikkoa. Jutuissa vaikkapa viime kevään parlamenttivaaleista oli joitakin virolaisille aivan käsittämättömiä tulkintoja ja painotuksia.”

”Hesarilla on taipumus katsella kaikkea omasta olympolaisesta korkeudestaan. Lehdessä kuvitellaan, että heillä on absoluuttinen tieto kaikista asioista. Usein vaikuttaa, ettei Hesarissa edes haluta ymmärtää asioiden todellista kulkua”, Kivine kritisoi. “Voihan se olla, että muidenkin asioiden uutisointi on Hesarissa yhtä huonolla tolalla, mutta näistä asioista minulla vain ei ole tietoa.”
Tiedon kartuttua Kivine lienee lopettanut Totuuden seuraamisen. Sinänsä lohdullista että maailman myllerryksessä jotkin asiat eivät muutu.

Totuuden uutisointi oli tällä kertaa lähes olematonta, joten sitä on varsin vaikeaa kommentoida. Ilmeisesti Totuuden virolainen kirjeenvaihtaja ei viitsi suoraan valehdella, joten on parempi olla kirjoittamatta juuri mitään. Sen sijaan Puolueen näköradion Ulla-Maija Määttäsellä ei näitä häveliäisyysongelmia ole. Hänen raportointinsa on pyörinyt sen jännittämisessä, tuleeko "keskustasta" suurikin vaalivoittaja. Vaalituloksissakin kerrotaan "keskustan", Eesti Keskerakond-puolueen, mahtavasta kiristä.
Reformipuolue ylsi 27,8 prosentin kannatukseen, kun lähes tasoihin kirinyt hallituskumppani keskusta sai 26,1 prosentin kannatuksen.
Sinänsä mielenkiintoinen kiri, kun "keskusta" sai sekä vuoden 2003 että 1999 vaaleissa 28 paikkaa. Tänä vuonna tulikin kirittyä oikein 29 paikkaan.

Ulla-Maijan ja muiden raportoinnissa on jälleen unohtunut kertoa puolueiden taustoista. Esimerkiksi että tämä "keskusta" on oman ilmoituksensa mukaan sosiaali liberaalinen puolue, ja varsin vahvasti vasemmalle kallellaan. Pikkupojan virolaisten tuttavien mukaan puolueella on kovin vähän tekemistä liberalismin kanssa. Samojen tuttavien mukaan ko. puolue on lähinnä venäläisvähemmistön demaripuolue. Ilmeisesti siksi se kelpaakin Puolueen median suureksi suosikiksi.

Vielä vähemmän Ulla-Maija on kertonut meille itse vaalitaisteluun liittyvistä aiheista. Ehkä meidän ei ole tarkoituskaan tietää, että Reformipuolueen yksi kantavista teemoista oli tasaveroprosentin lasku 18% neljän seuraavan vuoden aikana. Hallituskumppani "keskusta" on taas jopa väläytellyt progressiivisen verotuksen mahdollisuutta. Vaalitulos kertonee virolaisten mielipiteen. Paljolti muuten Viron esimerkin innostamana tasavero leviää maailmalla vauhdilla. Tästä talouspenaali Jyri Raivio kirjoitti Puolueen oppien mukaisen näkemyksen Totuuden kolumnissaan Tekikö tasavero Islannista tiikerin?

Kun täälläkin mennään silmät ummessa kohti länsinaapurimme kaltaista MoKu-onnelaa, niin voi vain ihmetellä että etelänaapurimme MoKu-ongelma rajoittuu lähinnä "keskustan" nopeasti eläköityvään slaavilaistaustaiseen kannattajajoukkoon. Tämä siitäkin huolimatta, että rajat ovat sielläkin auki samassa määrin kuin täällä. Onkohan tällä jotain tekemistä sen kanssa perustuuko yhteiskunta yksilöllisyyttä korostavaan yrittämiseen vai Erkin ihannoimaan yhteisöllisyyttä korostavaan holhoamiseen?

Kaiken kaikkiaan on todettava, että Suomenlahden reilu 50 kilometrin kaistale murtovettä lienee yksi maailman syvimpiä henkisiä kuiluja. Toisella rannalla ratsastetaan kohti auringonnousua ja toisella 180 astetta toiseen suuntaan. Harmi että Pikkupojalla on toistaiseksi kiinnityksiä vain Erkkilandiassa.

(*) Ainoa mieltä kaivava asia on, että Pikkupoika aikoi ostaa kymmenisen vuotta sitten asunnon Tallinnan vanhasta kaupungista, mutta jätti sen tekemättä koska hänen mielestään asuntojen hinnat "olivat jo nousseet liikaa" :) Klassinen virhe...

keskiviikkona, helmikuuta 07, 2007

Kapitalistit tyhmiä

On ne kapitalistit sitten tyhmiä. Nyt Elcoteq liittyi niiden joukkoon, jotka kilpaa siirtävät toimintaansa pois maailman kilpailukykyisimmästä maasta?!?! Ehkä Erkki tai Tarja osaa selittää tämän äärimmäisen epärationaalisen käytöksen.

[Update: Pikkupoikaa niin lämmitti lukea uudestaan vuoden takaisia Tarjan visioita.
Unelma Suomesta 2012, kuuden vuoden päästä. Vasemmiston presidenttiehdokkaalle Tarja Haloselle se on "tehokas, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta".

- Se on valtti, hän vakuuttaa ja sanoo koettaneensa näissä vaaleissa toistaa, että kerrankin meillä on tilanne, jolloin nuo asiat voi yhdistää.

Toisella kierroksella haastattelusta ja tentistä toiseen kiertänyt Halonen vetoaa "16 000. kerran" siihen, että kaikki viisi Pohjoismaata ovat kansainvälisen kilpailukykyvertailun kärjessä "riippumatta siitä, ovatko ne EU:n jäseniä vai eivät tai kuuluvatko ne Natoon vai eivät".

Yhteistä näille maille on Halosen mukaan se, että ne investoivat ihmiseen. Kaikkien voimavarat otetaan käyttöön ja koko väestöön sijoitetaan.
Tämän niin lämpimän ihmisiin investoivan vision tuloksetkin kajastavat jo horisontissa. Tällä vauhdilla ei kulu kauaa kun iso osa väestöstä on todellakin sijoitettu: ulkomaille.]

[Update (2): Koska ulkona on niin pirun kylmä, niin Pikkupoika lämmitteli itseään lisää Erkin visoilla.
Tunnustamme markkinatalouden menestyksen kasvun ja hyvinvoinnin lähteenä, mutta emme halua oman elämämme määräytyvän turvattomuutta ja epävakautta tuottavien markkinavoimien heittopusseina. Tarvitsemme laaja-alaista sosiaalipolitiikkaa vähentämään ihmisten ja perheiden markkinariippuvuutta ja takaamaan perusturvan erilaisissa sekä ennakoitavissa että ennakoimattomissa elämäntilanteissa. Vahva perusturva kannustaa ihmisiä yrittämään siihen liittyviä riskejä liiaksi pelkäämättä.
Tämä vahva perusturva lämmittänee niitä kaikkia tyhmien kapitalistien heittopusseiksi joutuneita. Itse asiassa mallimme on niin erinomainen, että Erkki haluaa ulottaa sen koko Eurooppaan.
EU:n niin sanotun Lissabonin prosessin tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin alue. Kun Suomi on jo rankattu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, täytyy meillä olla kanttia korostaa hyvinvointivaltion osuutta tässä saavutuksessa ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä myös Euroopan uudistumiselle.
Arvoisat blogin lukijat muistanevat korostaa hyvinvointivaltion ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä nyt kun nautimme näistä Erkin ja hengenheimolaistensa saavuttaman maailman parhaan kilpailukyvyn hedelmistä.]

keskiviikkona, joulukuuta 27, 2006

Yhdentekevä muu ihmiskunta

Die Geschichte der USA.
Noch nie hat eine Nation den Globus so dominiert wie die USA. Und dem Volk ist der Rest der Menschheit egal.
Nyt se on löytynyt! Stern on painanut Puolueen virallisen Amerikan historian, johon aiemmin ei ole päässyt käsiksi kuin Puolueen todellinen eliitti. Pikkupojan saamien tietojen mukaan Keisarin tasavallassakaan tätä historiallista dokumenttia ei ole aiemmin päässyt selailemaan kuin itse ulkoministeri. Tämä lienee Sternin merkittävin kirjoitussarja sitten Hitlerin päiväkirjojen.

Niille, jotka eivät jaksa odottaa dokumenttien ilmestymistä Totuudessa, Pikkupoika julkaisee otteita kirjoitussarjan herkullisimmasta osasta, Raivion ja Mykkäsenkin esikuvan Jan-Philipp Sendkerin kirjoittamasta vuosien 1981-2002 historiikista Rambo will die Welt beherrschen. Aikajaksohan alkoi tunnetusti sillä kun hullu B-luokan filmitähti astui uppoavan laivan puikkoihin.
Januar 1981 erlebt die Hauptstadt das teuerste Feuerwerk ihrer Geschichte. Es ist der Auftakt zu einer viertägigen Extravaganza, der Amtseinführung des 40. Präsidenten der Vereinigten Staaten von Amerika, Ronald Reagan.

Aus dem ganzen Land kommen seine Freunde und Förderer; der konservative Geldadel der USA ist angereist, um die Machtübernahme ihres Kandidaten zu feiern. Sie essen Kaviar und trinken 14 400 Flaschen Champagner und tanzen sich auf Dutzenden von pompösen Bällen die Füße wund. Der führende Partyservice serviert über 400 000 Hors doeuvres. Die Feiern verschlingen mehr als 16 Millionen US-Dollar, dreimal so viel wie die Amtseinführung von Jimmy Carter vier Jahre zuvor. Allein Nancy Reagans Abendgarderobe ist fast 50 000 Dollar wert. Dass zur selben Zeit auf den Straßen der Hauptstadt Tausende von Obdachlosen in Pappkartons schlafen, 30 Millionen Amerikaner in Armut leben, 7,5 Millionen ohne Arbeit sind, stört die wenigsten. Auf diesen Tag haben Amerikas Konservative zu lange gewartet. Sie wollen ihn sich nicht vermiesen lassen.
Törkeän aggressiivisesta toiminnasta (mm. Grenada) ja talouden huonosta voinnista huolimatta Amerikan tyhmä kansa valitsi tämän idiootin toiselle kaudelle. Syykin on selvä.
Im November 1984 werden der 73-jährige Reagan und sein Vizepräsident George Bush mit überwältigender Mehrheit wiedergewählt. Den Wahlsieg verdankt Reagan vor allem seiner Fähigkeit, seine Politik zu verkaufen, und der politischen Apathie in weiten Teilen der Bevölkerung.
Seuraukset olivatkin sitten arvattavia.
Zwar sind die Früchte des Wirtschaftsaufschwungs ungleich verteilt, zwar profitieren vom Börsenboom fast ausschließlich die Reichen. Und die Zahl der in Armut lebenden Amerikaner steigt unter Reagan drastisch an. So leben fast 40 Prozent der Kinder am Rande des Existenzminimums, ist die Säuglingssterblichkeit die höchste unter den 17 führenden Industrienationen. Und selbst die Einkommensteuersenkungen erweisen sich für die Mehrheit als Illusion. Die Steuern einer Durchschnittsfamilie steigen in jener Zeit, ihr verfügbares Einkommen sinkt. Aber die Verlierer protestieren nicht, sie wenden sich von der Politik ab. Die Beteiligung bei nationalen Wahlen sinkt in den achtziger Jahren auf unter 50 Prozent, so tief wie zuletzt 1924.
Kahdeksankymmenluvun lopussa tapahtui jotain pienimuotoista vanhalla mantereella, mutta sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä Rambon kanssa eikä Jan-Philipp sitä käsittelekään. Paitsi tietenkin, että tämä pelasi ikävästi pikku-Rambon pussiin kun Amerikassa sattui olemaan vaalit.
Und Bush senior hat Glück. Innenpolitisch bewegt er nicht viel, aber außenpolitisch steigt Amerika unter seiner Führung zur einzig verbleibenden Weltmacht auf. Am 9. November 1989 stürmen Jugendliche die Berliner Mauer. Die ganze Nacht tanzen sie auf dem Symbol der europäischen Teilung. Es ist der Anfang vom Ende des Ostblocks und der Sowjetunion. Die USA haben den Kalten Krieg gewonnen.
Pikku-Ramboa seurasi sitten hetkeksi aavistuksen parempi presidentti. Tosin hänkään ei voinut asioille mitään, kun kerran systeemi on mätä, niin se on mätä.
Auch Präsident Clinton kann nicht verhindern, dass die Widersprüche des amerikanischen Traums in den neunziger Jahren größer werden. Zwar erlebt das Land einen unvergleichlichen Boom. Der Dow-Jones-Index vervierfacht sich. Aber auch von diesem Höhenflug profitiert vor allem die Oberschicht. Im Vergleich mit seinen Kollegen in anderen Industrienationen hat es ein amerikanischer Arbeiter schwer. Er kennt keinen Kündigungsschutz und keine wirkliche Arbeitslosenversicherung. Er hat die höchste Arbeitszeit, bekommt die niedrigsten Löhne und hat den kürzesten Urlaub. Er muss die College-Ausbildung seiner Kinder aus eigener Tasche bezahlen. Und wenn ein Familienmitglied schwer erkrankt, kann das den Ruin bedeuten.
Lopullinen katastrofi saapui marraskuussa 2000. Jan-Philipp kertoo tämän demokratian alemmuustilan römpöttimäisin sanankääntein.
Der Abstimmung über den nächsten Präsidenten der USA im November 2000 bleibt jeder zweite Bürger fern. Und wer hingeht, kann nicht sicher sein, dass seine Stimme auch richtig von den Wahlmaschinen ausgewertet wird. Vor allem Schwarze, die häufiger für Demokraten als für Republikaner stimmen, geben oft Wahlscheine ab, die als ungültig gewertet werden. Am Ende des Chaos und nach zahlreichen Gerichtsverfahren, die das Land in Atem halten, steht der neue Präsident fest: George Bush junior, der Sohn des 41. Präsidenten Bush und der politische Enkel Ronald Reagans.
Pikkupoika vaatiikin että tämä Amerikan historian tuhti infopaketti on hetimiten valutettava kokonaisuudessaan Totuuteen koko Tasavallan kansan luettavaksi!

[Via Davids Medienkritik]

maanantaina, marraskuuta 13, 2006

Lähes jo terve!

Kuten kaikki tiedämme Puolueen modernin maailmannäkemyksen mukaan globalisaatio, erityisesti taloudellinen sellainen, on itse Pahasta. A.T. Kearney/Foreign Policy Magazine- globalisaatio indeksi on vuosittain julkaistava mittari globalisaatio -sairauden asteesta eri valtioissa.
The A.T. Kearney/Foreign Policy Magazine Globalization Index ranks 62 countries representing 85 percent of the world's population, based on 12 variables grouped in four categories: economic integration, personal contact, technological connectivity, and political engagement. The index quantifies economic integration by combining data on trade and foreign direct investment. Technological connectedness is gauged by counting Internet users, Internet hosts, and secure servers. Political engagement is assessed by taking stock of the number of selected international organizations and the number of selected international treaties that each country signs, as well as each country's financial and personnel contributions to U.N. peacekeeping missions and levels of governmental transfers. Personal contact is charted by looking at a country's international travel and tourism, international telephone traffic and cross-border transfers, including remittances.
Vielä kaksi vuotta sitten Keisarin tasavallan tilanne oli huolestuttava: kokonaissijoitus 5. (taloudellinen 7., yksityinen 15., teknologinen 4. ja polittiinen 12.). Tasavallan uusitun johdon ripeiden toimien ansiosta tilanne on kuitenkin tämän vuoden katsauksessa huomattavasti parantunut: kokonaissijoitus 13. (taloudellinen 31., yksityinen 21., teknologinen 10. ja polittiinen 14.)! Huomioikaa erityisesti huomattava tervehtyminen siinä kaikkein tärkeimmässä kategoriassa. Tällä menolla saavutamme indeksiä johtavan Iranin reilussa vuosikymmenessä. Puolue on suurin, eikä ole muuta puoluetta kuin Puolue!

[Via Norberg]

perjantaina, syyskuuta 29, 2006

Kehärääkki

Totuuden Minna Nalbantoglun suureksi hämmästykseksi hänen asemapaikassaan eräät johtavat poliitikot ovat nostaneet kanaalin toispuoleisen väistyvän pääministerin suorastaan idolikseen. Minna lyökin ranskalaisille, Munkhammarille, Norbergille sekä muille haihattelijoille karut faktat pöytään heti kirjoituksensa aluksi.
Britanniassa pääministeri Tony Blair on kehäraakki, eikä hänessä ole kiinnostavaa enää muu kuin eropäivä.
Tämä muidenkin kuin Suuren Saatanan väärämielisten johtajien kehuminen alkaa jo muodostumaan suorastaan Totuuden erikoisalaksi. Kesällähän Minnan kollega Heikki Aittokoski kirjoitti asiantuntemuksella avoimen kirjeen Lech Kaczynskille. Jostain kumman syystä Puolan suurlähettiläs kirjoitti happamanoloisen vastineen Heikin asiapitoiseen ja objektiiviseen kirjeeseen.

Millähän sanalla Minna muuten kuvailisi sitä kohta nelisenkymmentä vuotta politiikassa mukanaollutta ulkoministeriä, joka huhujen mukaan Minnan suunnalla tunnetaan epäpätevänä nollana? Ikiliikkuja?

keskiviikkona, kesäkuuta 21, 2006

Näennäinen ristiriita

Useimmat Tasavallan kunnon kansalaiset ovat jo sisäistäneet Puolueen talousteorian ytimen ja moraalisen selkänojan: yrittäminen, kaupankäynti ja vapaa kilpailu ovat pahasta. Erityisesti vaurastuminen on mahdollista vain muita riistämällä kuten itse presidentti on opastanut. Siksi on moraalisesti oikein ja välttämätöntä taistella vaurastumista vastaan tulonsiirroilla ja erityisesti progressiivisella verotuksella.

Monella saattoikin kaaatua kahvi rinnuksille tänä aamuna lukiessaan Totuudesta Puolueen johtavan ideologin ja talousneron ensisilmäyksellä suorastaan perustalousopin vastaista lausuntoa:
Maailmantaloudessa uusien maiden vaurastuminen ei vie keneltäkään mitään pois, vaan avaa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia globalisaatiossa kilpailukyvystään ja sen edellytyksenä olevasta hyvinvointivaltiostaan huolehtiville Suomen kaltaisille maille.
Moni kansalainen oli näkevinään tässä ristiriitaa yllämainitun Puolueen ensimmäisen ja tärkeimmän talousopin kanssa. Puolueen talousteoriaan aavistuksen perehtyneenä pikkupoika oikoo nyt tämän väärinkäsityksen: mitään ristiriitaa ei ole!

Kysymys on samasta asiasta kuin että vaikka maapallo onkin pyöreä näyttää se läheltä katsottuna pannukakulta. Ts. vaikka rikastuminen muita riistämättä onkin mahdollista globaalilla tasolla, on lokaalilla tasolla talous puhdas nollasummapeli. Tästä johtuen esimerkiksi Viron uusliberalistinen talouspolitiikka tasaveroineen ei ole, kuten usein kuvitellaan, Puolueen oppien mukaisesti sinänsä virheellinen, se on oikeaa talouspolitiikkaa mutta aivan väärässä kokoluokassa! Tyhmempikin ymmärtää ettei Viron talous ole mikään globaalinluokan talous, ja siksi on käsittämätöntä ettei Viro harrasta kilpailukyvyn edellytyksenä olevaa hyvinvointivaltopolitiikkaa kuten Erkkikin alleviivaa. Puupäitä ne heimoveljet siellä Tallinnassa.

Pikkupojallekaan ei ole kuitenkaan aivan tarkkaan selvinnyt missä kokoluokassa tämä mielenkiintoinen talouden lainalaisuuksien muutos oikein tapahtuu. Erityisesti olisi mielenkiintoista tietää, päteekö nollasummapeli vielä esimerkiksi EU-tason kaupankäynnissä. Tämä kysymys on suorastaan oleellinen esimerkiksi oikeudenmukaista EU-maiden välistä tulontasausta suunniteltaessa. Pikkupoika ehdottaakin että Erkki ja muut EU:n johtavat Ideologit perustavat komitean pohtimaan tätä polttavaa ongelmaa. Pikkupojan puolesta olisi suotavaa jos kokouspaikka olisi mahdollisimman etäällä Keisarin tasavallasta ja kokouksiin osallistuminen pakollista.

[Lisäys 22.6.: Tuomiojan kirjoitus luettavissa Erkin kotisivuilta. Kannattaa lukea ja tallettaa; sisältää asioita joista Erkkiä on hyvä muistuttaa muissa yhteyksissä.]

tiistaina, huhtikuuta 11, 2006

Viikon Erkit

Keisarin tasavallan nopealiikkeinen talousnero osoitti eilen jälleen erinomaisia diplomatian taitojaan sekä suurta ulkopoliittista harkintaa. Rauhassa kortit loppuun asti katsottuaan, rakas ulkoministerimme ryhtyi välittömästi, tunnetusti luotettavien, Italian vaalien ovensuukyselyjen ratkettua pohtimaan Berlusconin tappion vaikutuksia [painotukset pikkupojan].
Tuomiojan mielestä Berlusconin todennäköiseltä näyttävä väistyminen Italian ja EU:n poliittisilta kentiltä tekee hyvää niin Italialle kuin EU:llekin.

"Hallituksen virallinen kanta on, että teemme yhteistyötä kaikkien laillisten ja demokraattisissa vaaleissa valittujen EU-hallitusten kanssa. Tässä tilanteessa rohkenen sosiaalidemokraattina kuitenkin sanoa - enkä usko että muutkaan hallituspuolueet Suomessa ovat tästä eri mieltä - että hallituksen vaihto (Italiassa) saattaa tehdä hyvää myös EU-yhteistyölle", Tuomioja sanoi.
Hienoa Erkki! Tältä pohjalta on helppo lähteä rakentamaan yhteistyötä myös Berlusconin kanssa, jos hänestä tulisikin pääministeriksi. Se ei tietenkään ole mitenkään mahdollista, niin selkeän ylivoimainen Unioni oli. Niin, ja nämä vaalit hävittyään, Berlusconi aivan varmasti jää lopullisesti politiikasta syrjään. Tuomioja jatkaakin analyysiaan:
"Riittää kun siteeraa kansainvälisen lehdistön määritelmiä, joissa Italiaa pidetään taloudellisesti Euroopan sairaana miehenä. Poliittisen järjestelmän toimivuus ja sen nauttima luottamus on aika lailla horjunut", Tuomioja kuvaili Berlusconin saavutuksia.
Erkin lehdistöviittaus tarkoittanee lähinnä libertaariksi luokiteltavaa The Economist-lehteä. Mielenkiintoista. Pikkupoika muisteleekin hämärästi, että libertarismi tai klassinen liberalismi tarkoittaa kutakuinkin samaa asiaa kuin Erkin kotisivuilla paljon kehuja saanut "uusliberalismi". Merkitseekö tämä nyt sitä että The Economist-lehden kirjoitukset ja neuvot otetaan nyt vakavasti myös Keisarin tasavallassa vai koskiko tämä vain Italiaa?

[Update: Totuuden Italian toimittaja Tellervo Yrjämä-Rantinoja tekee Prodista oikein urakalla "koko kansan pääministeriä": jutun alkuperäinen otsikkokin "Keskustavasemmiston Prodi julistautui voittajaksi" on vaihdettu "Prodi: Haluan olla kaikkien italialaisten pääministeri":ksi. Ei perkele, tämä on yksi väsyttävämpiä sosialistitoimittajien jankutuksia: joka kerta kun jossain on tiukat vaalit, "kansa" ensin jakautuu kahtia. Sitten jos vaalit sattuu voittamaan vasemmiston ehdokas, "kansa" tainomaisesti "yhdistyy" "koko kansan johtajan" alle. Jos taas vastaehdokas voittaa, "kahtiajako" jatkuu, ja yleensä "kuilu" vielä levenee, ainakin seuraaviin vaaleihin asti. Jos (alustava) tulos on 49.81%-49.74%, minkä myöskin Tellervo editoi artikkelistaan pois, ei siitä saa koko kansan pääministeriä millään, ei vaikka ehdokas kuinka olisi toimittajan mieleen. Seuraavaksi Tellervo keksii varmaan, että Bernardo Provenzanon pidätys on Prodin voiton ansiota ;)

Vakavammin, jos Italia on nyt "Euroopan taloudellisesti sairas mies", niin on pelättävissä että Prodin kaikenkirjavien sosialistien ja kommunistien hallinnon jälkeen Italiasta tulee ensimmäinen "Euroopan taloudellisesti kuollut mies". Prodin hallinto tuskin tekee mitään niitä "uusliberalistisia" uudistuksia, jotka, mm. Erkin mainostaman The Economist-lehden mukaan, ovat välttämättömiä sairauden parantamiseksi. Italian meneminen lopullisesti kuilun yli panisi koko EU:n polvilleen. Olisiko se sitten hyvä vai huono asia, jätetään lukijoiden miettittäväksi.

P.S. Tämä oli muuten blogin 100. postaus, pikkupoika onnittelee itseään :)]

torstaina, maaliskuuta 30, 2006

Saattoi olla iso vahinko...

Keisarin tasavallan ulkoministeri on paitsi ajatusten Vantaanjoki ja diplomatian partaveitsi myös -- kuten hyvin tunnettua -- taloudellinen nero. Nyt Erkki "Soneraa-ei-sitten-myydä-90-euron-kurssiin" Tuomioja antaa isällisiä neuvojaan Sitralle blogikirjoituksessaan Mitä tehdään Sitralla? [via Phil]. Keisarin tasavallan Warren B. kirjoittaa:
Lopputulos on kuitenkin ollut yhä kasvava epäluulo Sitran ajamiin ratkaisuihin. Viimeksi Sitra on profiloitunut terveydenhuollon yksityistäjänä.

Sitran rahoja ja resursseja soisi kuitenkin käytettävän parempiinkin tarkoituksiin. Olisi hienoa jos meillä olisi vielä jokin julkinen taho, jonka lähtökohtana olisi kansalaisten tasa-arvon edistäminen ja tuloerojen kaventaminen. Saattoi olla iso vahinko, kun Esko Aho aikanaan ei päässyt Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi.
Sitra kertoo tarkoituksestaan, keinovalikoimistaan ja rahoituksestaan seuraavaa:
Toiminnallaan Sitra pyrkii edistämään Suomen taloudellista hyvinvointia ja rakentamaan huomisen menestyvää Suomea.
...
Ohjelmien keinovalikoimaan kuuluvat mm. tutkimus ja koulutus, innovatiiviset kokeilut, uuden liiketoiminnan kehittäminen, pääomasijoittaminen ja muu yritysrahoitus.
...
Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoituksen tuotoilla.
Tästä päästäänkin sitten siihen aivan karmeaan mokaan, jonka ansiosta Sitra on "profiloitunut terveydenhuollon yksityistäjänä". Nimittäin Sitra sijoitti lähinnä vuodenvaihteen 2000/2001 tienoilla yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tarjoavaan Mehiläiseen yhteensä hieman reilu 4 miljoonaa euroa jolla Sitra sai n. 15% omistuksen. Nyt ruotsalainen H-Careholding AB (yrittää) ostaa Mehiläisen 152 miljoonalla eurolla, josta Sitran osuus (optioiden laimennusvaikutus huomioiden) olisi varovaisesti arvioiden n. 21.5 miljoonaa euroa. Sitra on siis tehnyt toimintansa tarkoituksen mukaista, ilmeisen paheksuttavaa, pääomasijoittamista yli viisinkertaistamalla sijoituksensa viidessä vuodessa, eli huimalla 40%:n vuosituotolla.

Tasavallan talousneron opein Sitran peruspääomakin olisi jo varmaan syöty. Siinä Erkki on kuitenkin oikeassa että noudattamalla hänen talousoppejaan tuloerot kavenisivat: kun ei ole tuloja ei ole erojakaan. Lisäbonuksena Sitran tapauksessa säästyisi ulkomisterin aikaa, kun ei tarvitsisi pohitia miten Sitra olemattomia rahojaan ja resurssejaan käyttäisi.

Joka tapauksessa pikkupoika päivittää aiempaa kysymystään, ja utelee tällä kertaa:
Jos olisi aivan pakko valita, kaikki ansiot huomioiden, tekisitkö mieluummin Erkki Tuomiojasta ulkoasiain- vai valtiovarainministerin?
Tätä vaikeaa kysymystä pohtiessa ei voi kuin todeta nimimerkki Fiascoa mukaillen:
Saattoi olla iso vahinko, kun Sakari aikanaan ei käyttänyt ehkäisyä.

keskiviikkona, maaliskuuta 22, 2006

Keisarin valtioiden pieni suuri ero

Kaksi aatetoveria ja kollegaa hoitaa (erityisesti) kaksi asiaa (lähes yhtä) surkeasti. Toisessa Keisarin valtiossa tapaukset johtavat voimakkaaseen kritiikkiin, julkisiin tutkimuksiin ja lopulta toverin eroon, ja toisessa taas...

perjantaina, helmikuuta 24, 2006

Tilausvahvistus - peruutettu

Pikkupoika oli jo melkein tilaamassa Kaltio-lehteä tuoreimman Muhammed farssin (Vääräuskoisen analyysi) tiimoilta, kun muisti mistä tämä marginaalilehti oli tuttu: Kaarina Kailo! Jäi tilaus tekemättä. Tässä yhteydessä pikkupoika ilmoittaa ettei myöskään mikään saa häntä tilaamaan Kumppani-lehteä, ei vaikka se menisi julkaisemaan kaikki maailman Muhammed kuvat.

[Update: Farssi sen kuin paranee: Kaltion päätoimittajalle potkut ja kaltio.fi sensuuriin. Oli se hyvä ettei tullut lehteä tilattua :) Googlen cachesta pelastettu sarjakuvan esittelyteksti kertoo koko homman ironian:
Muhammed, pelko ja sananvapaus
Kaltio ottaa kantaa tanskalaisista pilapiirroksista syntyneeseen kriisiin sarjakuvan muodossa. Toimitus haluaa hyvän, suomalaisen tavan mukaisesti pyytää anteeksi jo etukäteen, jos sarjakuva haluamattaan loukkaa jonkun uskonnollisia tunteita. Toimitus pyytää anteeksi myös Suomen hallitukselta ja presidentiltä, jos se joutuu pyytämään julkisesti anteeksi tätä sarjakuvaa.
Alkuperäiset JP-kuvat sekä Kaltion sarjakuva löytyy täältä. Mielenkiintoinen osoite ;) Jollei toimi, niin muita osoitteita sarjakuvalle voi katsella tämän kommenteista.]

keskiviikkona, helmikuuta 15, 2006

Herra ulkoministeri! (uudestaan)

Ette ole vielä vastannut yksinkertaiseen kysymykseeni, joten muotoilen sen uudestaan. Oletteko vielä
tältäkin pohjalta valmiit alkamaan yhteistyöhön Hamasin kanssa?

[via Sandmonkey]