Naiivitaistolaisen Esa Mäkisen roolina on ottaa vastaan Ilta-Totuuden Sanna Ukkolan ojentama Tärkeän Kampanjan viestikapula. Kokeneena keittiöpsykologina Esa näkee rivien välistä suoraan Tohtori Vihan mustan sielun ytimeen.
Monet ovat pitäneet Halla-ahon kirjoituksia rasistisina, eikä ihme. Rivien välistä ja joskus riveiltäkin paistaa viha. Hän ei ole mikään kiihkomielinen natsi, pikemminkin 1800-lukulainen kolonialisti Rudyard Kiplingin hengessä: valkoisen miehen taakka on oman kulttuurin ylemmyys ja siitä seuraavat velvollisuudet.
Halla-aholta tuntuu puuttuvan myös empatia.Mestarin empatia lieneekin siirtynyt hänen opetuslapsilleen: Alumiinitaivaan toinen vala.
Hyvän esitaistelijana ansiokkaasti ennenkin profiloitunut, esikoiskirjailija Anu Silfverberg on puolestaan voittanut Totuuden toverien tehtävälotossa Hyvän ihmisen haastattelijan roolin. Talouden ruskeakielisin penaali Juhana Rossi lienee vetänyt hatusta saman lipukkeen kuin Anukin, mutta valitettavasti Juhanin Talous-osaston koko etusivun Hyvistä Hyvimmän -ylistykseen ei tällä kertaa löytynyt kotimaista Asiantuntijaa. AnuS puolestaan on löytänyt Hyvän ihmisen suoraan Tasavallan älymystön huipulta. Kunniaansa varjeleva poikkeavuusasiantuntija Jaana Haapasalo (SKP, sit.) kertoo Anun haastattelussa paitsi aseiden ja metsästyksen myös vankiloiden olevan tarpeettomia: Ei rikos vaan oire.
"Ennemminkin vankeus on hätäratkaisu, kun ei nyt ole muutakaan keksitty."Vähän niin kuin Puolueen paratiisissa, jossa lastenkasvatus ulkoistettiin Puolueelle ja riskiperheiden vanhemmat uudelleensijoitettiin Siperiaan. Jaanan opastaville sosiaalijoukoille lieneekin akuutti tarve esim. eräässä eiralaisessa kolmen lapsen riskiperheessä.
Haapasalo viittaa useampaan otteeseen ulkomaisiin rikollisuuden ehkäisyprojekteihin. Niissä sosiaalityöntekijät ja psykologit menevät koteihin, tarkkailevat ja ohjaavat lasten ja vanhempien vuorovaikutusta "riskiperheissä", kädestä pitäen.
Toimeliaana tyttönä AnuS ehtii vielä samassa lehdessä puolustaa riskiperheiden lapsia rasistien viekoitteluyrityksiltä: Ihqua kansallismieltä!
Onpa siinä söpö pikku tytön tyllerö! Hahmolla on kultaiset kutrit ja isot kosteat silmät – ja nenä olematon kuin japanilaisella piirroshahmolla. Voi! Ja vieressä toinen samanlainen: piirrettynä vain herttaisessa kansallispuvussa ja kilpi suojanaan.Anu hei, mitä sä oot vetäny?
---
Mutta miksi nationalistit ovat piirtäneet sivuilleen pikkutyttöjen lelun? Nettisivuilla kerrotaan, että kosteasilmäinen piirroshahmo on Aura-neito, joka on Suomi-neidon edeltäjä ja "Sisun tunnus ja maskotti". Ihqua!
Mutta kehitysmahdollisuuksiakin toki on.
Miten herttaiselta Suomen Sisun maskottina näyttäisikään siniristilippuun kääritty kissanpentu?
Muumipeikko kivääri olalla?
Maanpuolustus-Barbie?
P.S. Kapinanlietsoja Katja Martelius on taas kaivautunut kolostaan jakamaan tuntemuksiaan Välihuomioon.
Näitä mielipiteitä on yhteiskunnassamme nykyisin tapana nimittää kateudeksi.
Mutta luonnehdinta menee vikaan. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus ei ole sama asia kuin kateus. Se on tunne, joka syntyy, kun yhteisö on väärin järjestetty.
Se on muutoksen välttämätön edellytys.