maanantaina, marraskuuta 28, 2005

HS Watch II

Puolueen tiedotustoimiston yleensä asiallisimmasta päästä oleva propagandisti Leo Pugin jatkaa blogien väärinymmärrystä artikkelissaan Ketä kiinnostaa, jos ryhdyn blogi-kirjoittajaksi? Vastaus on lyhyesti, ei todennäköisesti ketään, mutta jos jotain kiinnostaa ja Leo jaksaa kirjoitella, niin miksi ei?

Pikkupojankin mielestä suurin osa blogeista tuntuu mielenkiinnottomilta, eikä pikkupoika voi käsittää miksi joku haluaisi lukea toisen virkkaamisesta tai sekavien tunteiden setvimisestä. Mutta jos joku haluaa sellasta kirjoittaa ja toinen lukea, niin miksei? Leo taitaa olla niitä besserwissereitä Puolueen lakeilijoita, jotka 80-luvulla tiesivät kapitalisteja paremmin ettei Suomen pienet markkinat riitä kolmannelle TV-kanavalle. Samat ihmiset avoimesti halveksivat niitä sivistymättömiä, jotka halusivat puoli yhdeksältä katsella jotain muuta kuin kahdelta kanavalta YLEnantoisaa propagandaa. Jokuhan olisi saattanut vaikka ohittaa tärkeän uutisen Neuvostoliiton uusista saavutuksista.

Oikeastaan Leon pelkona saattaa olla myös ammattijournalistien arvostuksen lasku (mikäli mahdollista), jos amatöörikansalaiset tehtailevat samanlaisia juttuja, niin hyvässä kuin pahassa, kuin ammattilaisetkin. Tämä on ihan aiheellinen pelko, esimerkiksi Totuuden viikkoliitteen esimies on osoittanut kahden kuukauden kirjoittelulla pystyvänsä aivan keskivertoblogaajan ajattelutasoon. Pikkupoika suosittaakin blogin nimen muuttamista vähemmän harhaanjohtavaksi, esimerkiksi Miltä minusta tuntui tänään voisi olla hyvä.

Vai onko sittenkin kyse siitä että Leo pelkää ihmisten lopullista irtautumista Puolueen talutushihnasta? Jokuhan saattaisi täällä blogisfäärissä kertoa asioita joita Puolue ei ikinä päästäisi Pravdaan.

Leolle ja muille kontrollifriikeille pikkupojalla on vain yksi viesti: turha rypistellä enää, paskat on jo housuissa!

Vaihtoehtoisia näkemyksiä

Puolueen ja aktivistitoiminnassa pätevöityneen DJ Munan tieteellisesti punnittujen tiedotteiden rinnalle pikkupoika tarjoaa tällä kertaa Yhdistyneen Kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen heppoista raporttia ilmastonsuojelusta. Niille jotka eivät jaksa kahlata koko aineistoa läpi, pikkupoika suosittaa MIT:n professori Richard S Lindzenin lausuntoa.

[EDIT: Ei kannata unohtaa aidon sosialistin näkemystä asiasta. Ai ei eroa DJ:n näkemyksestä? No älkää pikkupoikaa siitä syyttäkö :)]

[EDIT 2: Aito libertaarikin tuo alarmismia pintaan. Ei ole edelleenkään pikkupojan vika että tässä asiassa vallitsee puoluerajat ylittävä konsensus! Ehkä näemme Philin marssimassa yhdessä Juhanin kanssa saman banderollin alla :D

Eikö ketään häiritse että näitä ilmasto-lämpenee-maailma-tuhoutuu juttuja (ja epämääräisiä tutkimuksia) ilmestyy kuin sieniä sateella juuri kun "sattumalta" on käynnistymässä suuri asiaan liittyvä poliittinen kädenvääntö?]

sunnuntaina, marraskuuta 27, 2005

Verkottumista

Pikkupojan raapustukset ovat saaneet useita satoja prosentteja :D lisää lukijoita parin linkityksen (fi-lib ja nozick) jälkeen. Koska lukijat (juttuja saa myös kommentoida ;) osaltaan tekevät blogin kirjoittamisen aavistuksen mielekkäämmäksi, pikkupoika pistää vahingon kiertämään. Pikkupoika nimittäin törmäsi (via Henry) erinomaisesti kirjoitettuun Symmetrinen näkökulma-blogiin, joka ainakin pikkupojan havaintojen mukaan on jäänyt blogisfääreissä lähes kokonaan huomiotta.

lauantaina, marraskuuta 26, 2005

Olen profeministi!

Pasi Malmi kirjoittaa valtakunnallisessa naistutkimus- ja tasa-arvoportaali Minnassa otsikolla Kymmenen syytä olla profeministi:
Tämän postmodernin ajatuksen seurauksena voidaan päätyä siihen tulokseen, että profeministin on mahdollista poimia feminististen ajatusten kirjosta juuri itselleen sopivat, joita hän (pro) kannattaa.

Upeaa, pikkupoikakin on sitten profeministi, sillä tuskinpa pikkupojalla on yhtään ajatusta jota joku joskus ei olisi esittänyt feministisenä ajatuksena. Jos sellainen kuitenkin joskus todistettavasti löytyisi, pikkupoika pyytää arvon lukijoita (joita taitaa olla ainakin kaksi :) esittämään ajatuksen jossain feministisenä ajatuksena. Tällöin ajatus on esitetty feminististen ajatusten kirjossa, ja pikkupoika voi edelleen esiintyä profeministinä.

Valitettavasti kuitenkin:

Valittuaan kannattamansa feministiset ajatukset, profeministi määrittyy samalla myös antifeministiksi, koska lähes kaikkia feminismin piirissä esitettyjä ajatuksia on kritisoitu feministien taholta.

Eli pikkupoika on siis myös antifeministi. Nyyh, mutta ei hätää:

Tämänkaltaista 'antifeminismiä' ei kuitenkaan voitane pitää moraalisesti tuomittavana, koska kyseessä on puolen valinta feminismin sisäisissä keskusteluissa ja linjaerimielisyyksissä.


Kyllä postmodernismi on sitten hienoa, näppärää ja älykästä!

Kaikkein mielenkiintoisin löytyy kuitenkin Malmen kotisivuilta: Pasilla on valmisteillä väitöskirja Miehiin kohdistuva syrjintä lain, tilastojen ja meemiteorian näkökulmasta ("beta-versio" saatavilla). Muutkin kuin eräät libertaristit ovat näköjään innostuneet meemiteoriasta ;) Esiversion luettuaan pikkupoika ei oikein tiedä mitä ajatella, jotenkin väkisinkin tulee mieleen tapaus Sokal. Joka tapauksessa pikkupoika jää mielenkiinnolla odottamaan väitöstä, ja siihen (mahdollisesti) liittyvää uutisointia.

torstaina, marraskuuta 24, 2005

HS Watch

Tämänpäiväisessä Puolueen Pravdassa oli jopa lehden tasoon tottuneelle käsittämätön artikkeli. Pikkupoika luuli ensin lukeneensa väärin propagandisti
Sole Lahtisen kyhäelmän otsikon Chávez auttaa USA:n köyhiä. Mutta ei, niin se vaan seisoi ulkomaanosastolla kolmannessivun artikkelin päällä ja ilman sarkasmin häivääkään. Käsittämätöntä että toimittaja tai lehti ei näe mitään arveluttavaa otsikossa, joka implikoi että yhden maailman kehittymättömimmän valtion johtaja syytää rahaa maailman rikkaimman valtion "köyhille".

Jutun sisältö oli suoraa toistoa Venezuelan hallituksen propagandasta ilman kritiikin häivääkään. Vanhaan Näin naapurissa-tyyliin kerrotaan kuinka monta miljoonaa on syydetty mihinkin "hyvään tarkoitukseen". Kuvaavinta jutussa on sen toiseksi viimeinen, "kriittiseksi" tarkoitettu kappale:

Hallituksen ilmoituksista välittyy kuva ripeästi elpyvästä maasta. Tarkkailijat varoittavat kuitenkin, että hurjiin rahavirtoihin liittyy myös suuri korruption ja väärinkäytösten mahdollisuus. Kiinnitetäänkö sitä paitsi riittävästi huomiota perusinvestointeihin, arvostelijat kysyvät.


Toimittaja ei varmaankaan tarkoita elpymistä siitä rajusta taloudellisesta pudotuksesta, jonka Chavezin sosialisointiohjelmat aiheuttivat? Vai että lähteenä erityisen luotettava Venezuelan hallitus. Ja ainoa kritiikki on mahdollinen korruptio ja väärinkäytökset? Ilmeisesti nämä "perusinvestoinnit" tarkoittavat reaalisosialismi-tyylliin teitä, siltoja, ja voimalaitoksia kuten viimeisestä kappaleesta selviää? Vaikka kuinka rakastaisi sosialismia, niin pienellä tarkistuksella olisi selvinnyt että Chavezin hallinnossa saattaisi olla muutakin vialla kuin pelkkä talouspolitiikka (siinä epätodennäköisessä tapauksessa että Sole sattuisi lukemaan tätä, niin aloita vaikka tästä tai tästä).

Tämä artikkeli veti pikkupojan todella surulliseksi. Ilmeisesti reilu kolme vuosikymmentä putkiyhteiskuntaa on kasvattanut sukupolven, jolle Puolueen ideologia on niin syvällä että he ovat kokonaan irtautuneet reaalimaailmasta. Tässä hyvinvointiyhteiskunnan virtuaalimaailmassa kaikki "hyvä ja edistyksellinen" ihmisten hyvinvoinnista lähtien on ylhäältä Keisarin ja Puolueen antamaa, ja tämä antaminen on vain ja ainoastaan kiinni Keisarin hyväntahtoisuudesta. Mitään kysymyksiä yksilön omasta toiminnasta, jaettujen varojen hankkimisesta, toimenpiteiden kestävyydestä pidemmällä aikavälillä tai ohjelmien vaikutuksista yleiseen talouteen ei tarvitse kysellä tässä vaaleanpunaisessa pumpulimaailmassa. Muuten pikkupoika ei voi käsittää tällaisten artikkelien kirjoittajia. Heille tuntuisi riittävän että joku ilmoittaa jakavansa rahaa "hyviin tarkoituksiin", pilkkaa suurta saatanaa, ja heittää kapuloita pahan liberaalin kapitalismin rattaisiin. Helppo resepti Solen sankariksi, jos maassasi on luonnonvaroja ja olet tarpeeksi häikäilemätön.

Tällä kertaa pikkupoikaa ei naurata pätkääkään.

keskiviikkona, marraskuuta 23, 2005

Maksullinen suihinotto

Pikkupoika on mielenkiinnolla seurannut Ruotsin mallin mukaisen seksinostokiellon rantautumista Keisarin tasavaltaan. Tämän täysin absurdin lain läpimenosta täälläkin ei pikkupojalle ole ollut mitään epäselvyyttä sen jälkeen kun se oli ujutettu läpi Keisarin kuningaskunnassa. Kysymys on lähinnä ollut aikataulusta. Nyt puolueen propagandistit ovat katsoneet hetken otolliseksi, ja Puolueen informaatiotoimisto on aloittanut työnsä ymmärtämättömän kansan yleisen mielipiteen oikeellistamiseksi (esimerkiksi täällä ja täällä). Työstä vastaaville Puolueen virkamiehille annettakoon risut siitä, etteivät he ole vielä poistaneet Puolueen virallisen näkemyksen vastaista propagandaa informaatiotoimiston omilta sivuilta.

Tämän lain älyllisesti vertaansavailla olevissa perusteluissa on eräs asia, joka on jäänyt askarruttamaan yksinkertaista pikkupoikaa. Katsotaanpa kuningaskunnan virallista "fakta"bladia:

I Sverige anses prostitution vara en form av mäns våld mot kvinnor och barn. Det finns ett officiellt erkännande att prostitution är en form av exploatering av kvinnor och barn och ett allvarligt samhällsproblem som skadar både de individer som utnyttjas och samhället i stort.


ja edelleen

Prostitution och kvinnohandel är precis som andra former av mäns våld mot kvinnor könsspecifika företeelser, det vill säga den överväldigande delen av offren är kvinnor och flickor medan förövarna är män. Förutsättningen för prostitution och kvinnohandel är mäns efterfrågan på kvinnor och flickor. Om män inte såg som sin självklara rätt att köpa och sexuellt utnyttja kvinnor och flickor, skulle prostitution och handel med människor för sexuella ändamål inte förekomma.


Kuvitellaanpa että pikkupoika antaa ajoittain vähän "taskurahaa" 22-vuotiaalle Matille korvaukseksi Matin suorittamista suihinotoista. Kysymys kuuluu
1) onko kyse prostituutiosta?
2) hyväksikäyttääkö pikkupoika seksuaalisesti miehiä? Onko se tuomittavaa?
3) hyväksikäyttääkö pikkupoika naisia tai lapsia? Miten?
Jos kaikkiin kysymyksiin vastaus on "ei", niin pikkupoika haluaisi tietää onko tällainen aktiviteetti suositeltavaa, varsinkin jos Matti on köyhä opiskelija? Toisaalta pikkupoika vähän aavistaa että Ruotsin esimerkin mukaisesti kysymyksenasettelu on jo itsessään järjetön, sillä Totuushan on että
pelkästään Sugar Daddy-termi on täysin tuntematon homokulttuurissa puhumattakaan että sellaista toimintaa oikeasti tapahtuisi.

torstaina, marraskuuta 17, 2005

Kirje tuonpuoleiseen suurelle ranskalaiselle

Arvoisa Alexis,

ensinnäkin, onneksi olkoon, syntymästäsi tuli tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Surukseni olen havainnut että tämä suuri merkkitapaus on ohitettu täällä vanhalla kotimantereellasi kovin vähällä huomiolla. Johtuisikohan siitä että kukaan ei ole profeetta omassa maassaan? Täällä kaukana pohjoisessakin joudumme vielä odottamaan suurteoksesi Democracy in America käännöstä ainakin ensi kevääseen.

Haluaisin tuoda tietoosi viime vuosikymmenten kehityksen täällä maanpäällä yllä mainittuun merkkiteokseesi liittyen. Nimittäin kirjoitat kappaleessa What sort of Despotism Democratic Nations have to Fear että

the old words despotism and tyranny are inappropriate: the thing itself is new, and since I cannot name, I must attempt to define it.


Olemme täällä maanpäällä saaneet jo paitsi nimettyä myös kokeiltua kuvaamaasi hirmuvaltaa. Sen nimi on englanniksi welfare state, joka oikeastaan kääntyisi suomeksi sosiaalihuoltovaltio, mutta jota täällä omahyväisesti kutsutaan hyvinvointivaltioksi. Olen monesti ihmetellyt miten pystyit jo reilut 150 vuotta sitten niin tarkasti kuvaamaan tämän tyrannian muodon. Erityisesti seuraava kappaleesi kuvaa osuvasti tätä despotiaa missä joudun tänään elämään:

After having thus successively taken each member of the community in its powerful grasp and fashioned him at will, the supreme power then extends its arm over the whole community. It covers the surface of society with a network of small complicated rules, minute and uniform, through which the most original minds and the most energetic characters cannot penetrate, to rise above the crowd. The will of man is not shattered, but softened, bent, and guided; men are seldom forced by it to act, but they are constantly restrained from acting. Such a power does not destroy, but it prevents existence; it does not tyrannize, but it compresses, enervates, extinguishes, and stupefies a people, till each nation is reduced to nothing better than a flock of timid and industrious animals, of which the government is the shepherd.


Sinunlaisia suuria näkijöitä kaivaten,

maanantaina, marraskuuta 14, 2005

2005 historian lämpimin vuosi?

Puolueen ilmastofundamentalistit eivät jätä mitään tilaisuutta käyttämättä, tällä kertaa vuorossa suomalainen, luotettava, riippumaton, monipuolinen ja korkealaatuinen YLE: ennätyslämmin marraskuun alku. Pikkupoika on jo pitkään odottanut Puolueen propagandisteilta uutista otsikolla: Eläinrata lämpenee: Keski-Savossa kaikkien aikojen lämpimintä Skopionin merkin lopussa.

YLEnannettuaan pikkupoika päättää olla kerrankin virallista mediaa edellä ja tekee julistuksen ensimmäisenä: 2005 kaikkien aikojen lämpimin vuosi? Huomatkaa uuskielen oikeaoppinen kaikenoikeuttava kysymysmerkki lauseen lopussa.

Asiasta aidosti kiinnostuneille pikkupoika suosittaa tällä kertaa mielenkiintoista kommenttia siitä että nykyiset ilmastomallit käyttävät virheellistä todennäköisyysmallia lämpötilanvaihtelulle, joka osaltaan selittänee miksi nykyiset ilmastomallit eivät pysty selittämään historiallista dataa.

lauantaina, marraskuuta 12, 2005

Feminismi ja sen tavoitteet

Joitakin ei voi parodioida, he ovat parodia jo itsessään. Aikansa ympäristö voi ihailla keisarin vaatteita ja ilkkua pikkupoikaa, mutta lopulta alastomuus paljastuu keisarin omalla kynällä:

Intersektionaalinen sorto osana heteropatriarkaalista sukupuolijärjestelmää, toiseuden hierarkioita ja herruusjärjestelmiä lienee kansainvälisessä naisliikkeessä ja -tutkimuksessa laajalti hyväksytty visioita ja toimintaa motivoiva ydin. Hetero/seksismi, rasismi jne. ovat saman herruusjärjestelmän, patri-kapitalismin ja markkinatalousfundamentalismin oireita. Siksi ihanne on ottaa kaiken yhteiskunnallisen muutospolitiikan ja aktivismin kohteeksi näitä vaikutuksia tuottavan järjestelmän näyttävä esiinnostaminen, piiloagendan paljastaminen ja purkaminen.


Karhukeskeisen maailmankuvan omaava kyber/ekofeministi, entinen Oulun yliopiston naistutkimuksen professori, dosentti, FemATTAC-koordinaattori
Kaarina Kailo naistutkimuksen postituslistalla


Jos ylläolevat tekstit tuntuivat käsittämättömältä hölynpölyltä, niin ei hätää, vika ei ole lukijassa. Kyseessä on sitä itseään: postmodernistista skeidaa. Lisäymmärrystä kaipaaville pikkupoika suosittaa lämpimästi Stephen Hicksin kirjaa Explaining Postmodernism.

Henkimaailmaa

Näin lähellä humanistia pikkupoika ei ole ollut kuin sängyssä!













You fit in with:
Atheism



Your ideals mostly resemble those of an Atheist. You have very little faith and you are very focused on intellectual endeavors. You value objective proof over intuition or subjective thoughts. You enjoy talking about ideas and tend to have a lot of in depth conversations with people.


60% scientific.
80% reason-oriented.















Take this quiz at QuizGalaxy.com

torstaina, marraskuuta 10, 2005

Täällä sitä parempaa luettavaa

Valistuneet poliitikot sivistyneissä maissa alkavat pikkuhiljaa heräämään lätkämailaskandaaliin: lukekaa Britanian entisen valtiovarainministeri Nigel Lawsonin erinomainen puheenvuoro Kioton sopimuksesta ja ilmastonmuutosliturgiasta yleensäkin. Pikkupoika suosittaa, ei ole pelkoa että vastaavaa juttua löytyisi Puolueen mediasta. Keisarin vaatteet ovat edelleenkin koreat.

keskiviikkona, marraskuuta 09, 2005

Nuorisokasvatusta

Harmikseen pikkupoika ei ikänsä puolesta päässyt osallistumaan päivä ympäristöaktivistina tapahtumaan, jossa olisi ollut tarjolla objektiivista tietoa kaikista oleellisista kysymyksistä kasvissyönnistä globalisaatioon. Pienenä miinuksena pikkupoika mainitsee ajankohtaisen "Näin valmistat helposti polttopullon"-työpajan puutteen.

Ilokseen pikkupoika toteaa että Opetusministeriö on ottanut kantaakseen tällaisen suomalaisen yhteiskunnan kannalta positiiviseen toimintaan tähtäävän koulutuksen. Kyllä on pikkupojankin veroeurot hyvissä käsissä!

Kohtuullistaminen

Puolueen tiedotusosasto lanseerasi onnistuneesti alkusyksyllä Fortumin optiokaunan yhteydessä sanan kohtuullistaminen. Valitettavasti muiden kiireiden vuoksi toimistolla ei ole ollut aikaa opastaa kansalaisia tämän hienon sanan laajemmassa käytössä. Tämän puutteen korjaamiseksi pikkupoika esittää muutaman käytännön esimerkin, joita valveutuneet kansalaiset voivat soveltaa vapaasti. Kas näin:



















Oldspeak Newspeak
Kulta, ei tänään. Päätäkin särkee. Kulta, meidän täytyy kohtuullistaa
seksiin käytettyä aikaa.
Vituttaa toi Matin uusi Mersu. Toivottavasti joku pistää koko ökyauton paskaksi, niin tietäis Mattikin miltä tuntuu venata bussia räntäsateessa. Ton Matinkin olisi syytä ajatella uuden autonsa rasitetta ympäristölle. Toivottavasti Mattikin ymmärtää kohtuullistaa ekologista jalanjälkeään ja pistää autonsa kierrätykseen. Tietäisi kuinka hyvältä tuntuu kun suojelee luontoa käyttämällä julkisia.
Tulleilla ja tukiaisilla turvataan suomalaisen maanviljelijän leipä. Valtiovallan on tarpeen kohtuullistaa uusliberalismin uhkaa haasteellisten olosuhteiden maanviljelylle.
Vähemmistökiintiöillä taataan tasa-arvon parempi toteutuminen. Vähemmistökiintiöillä voidaan kohtuullistaa länsimaisen yhteiskunnan kyvykkäämmille antamaa epäreilua kilpailuetua.

tiistaina, marraskuuta 08, 2005

Ranskalaisen mallin kuolema

Johnny Munkhammar on jo ehtinyt asiantuntevasti ottaa kantaa Ranskan levottumuuksien syihin. Johan Norberg julistaa ranskalaisen mallin kuolemaa ja kirjoittaa osuvasti miten (ruotsalainen) media reagoisi jos mellakointi olisi tapahtunut suuren saatanan GWB:n kotimaassa. Pikkupoika ei epäile hetkeäkään etteikö samanlaisia juttuja olisi ollut täälläkin Puolueen mediat täynnä.

Pikkupoika kantaa kortensa hautajaisiin lainaamalla muutaman pätkän (ranskalaisen!) Jean-Francois Revelin erinomaisesta kirjasta Anti-Americanism (Encounter Books, 2003), jossa osuvasti kuvataan tätäkin osaa ranskalaisen (eurooppalaisen) "hyvinvointi"yhteiskunnan saavutuksista. Mikään yllätys Ranskan mellakat eivät siis olleet, vaikkakin Puolueen virkailijoille nämä asiat ovat aina yllätyksiä ja selitykset kulkevat samaa vanhaa rataa. Keisarin vaatteet ovat edelleen koreat. Jos Puolueen malli näyttäisikin epäonnistuneen, niin sitten on kaikki muutkin mallit epäonnistuneet:
Lähes kaikki käytetyt siirtolaispolitiikan mallit näyttävät vievän törmäykseen
tiivistää Lasitalon emäntä, ja pikkupoika pistää olutkorillisen vetoa ettei jätetty varaus tarkoita sitä hirveää Ameriikan mallia, jota on sovellettu enemmän tai vähemmän menestyksellisesti vasta pari sataa vuotta...


"Leimaamista pitää välttää, samoin ennakkoluulojen lietsontaa":

Another French failure that contributed to the growth in urban violence (and rural violence as well, since the explosion of vehicle theft has given greater mobility to criminals) is the failure of integration. This disaster derives partly from the misguided notion of teaching that has prevailed over the last thirty years of the twentieth century, years that witnessed the last spasm of ideology. The ill effects of the notion in question are aggravated by the educational bureaucrats' fear of seeming racist in providing special classes for immigrant students -- or the children of immigrants -- for whom French is not a native language or an everyday means of communication, at least as they begin school. The pretext for this pedagogical absurdity is to avoid any discrimination against other students. And thanks to such policies, the justifiably feared discrimination has been institutionalized, as North African and other African students, lacking an essential grounding in the language, are condemned to a predictable and virtually permanent failure in school. This sort of failure, promoted by the pedagogues and their political allies, has continued to supply recruits to the delinquent gangs that haunt the neighborhoods. And then, a second hypocrisy, there is a refusal to admit what all serious surveys have established: adolescent violence comes above all from second-generation African immigrants, whose cultural integration has been stymied by a senseless educational policy. The fear of being accused of racism has led to politicians to dance away from the issue of ethnic origins when it comes to the street wars.


"Ei saa vaatia siirtolaisia opiskelemaan paikallista kieltä ja kulttuuria":

In France, on the other hand, the politics of diversity -- often called a l'americaine but more properly termed a la francaise -- has continued its rampage over the past two decades. It's not hard to imagine the cries of indignation that would greet any proposal to give remedial speech therapy to young North Africans and Africans (like the traditional practice in America) that remedied not only the students' accents but also their knowledge and handling of the language, written and spoken. It goes without saying that genuine bilingualism is a blessing, not a curse; but many young "Beurs" who finish their adolescence is academic failure -- to employ the euphemism that disguises the result of stupid educational theories as a sort of natural disaster -- don't know Arabic any better than they know French.


Relativismi kunniaan:

The unnecessary state of affairs is largely the product of an educational ideology that, on the pretext of honoring minority identity and promoting egalitarianism, has denied North Africans access to French culture, without preventing them from losing their own -- except when it comes to cheering Osama bin Laden and Saddam Hussein. And it has resulted in the absolute contempt for the laws of the Republic that so many Beurs share. For them, the rule of law does not exist, and their wish to remain outside the law reveals itself in a strange form of behavior that I have often analyzed and which could be described as a mechanism for reversing responsibility for crime.

When the Beurs commit an offence, perhaps a murder, and then initiate gunfire during which one of their number is felled by a police bullet, they conveniently forget all what led up to the last event. In their telling, the scenario begins with the police intervention: in cold blood and without cause, the police killed an Arab.


"Väkivaltaisuudet on pienen vähemmistön tekosia":

The politically correct sociologists -- really, conformists of the pseudo-Left -- assure us that the radicals, who have transformed so many cities to "lawless zones," are but a small minority If this is the case, why haven't forces of law and order been able to control them? How is it that, for several years in a row (in Strasbourg and Nantes, for example), rioters could trash entire neighborhoods and burn hundreds of cars with impunity?


Sitä korjaa mitä kylvää:

Parental irresponsibility, which allows youth to spend their time haunting the streets in gangs, is the principal cause of neighborhood degradation, the spread of violent disorder and their inevitable slide of young people -- even children -- into delinquency and crime. Municipal authorities have tried to do something about parental dereliction of duty, proposing either to reduce the state-paid benefits to parents guilty of neglect, or to impose a curfew that would make children under twelve or thirteen years of age (indeed, much less than that, but how can anyone prove this when they have no identity papers?) return home before midnight. And for this they have been called fascist and racist by the parties, officials and journalist of the Left, which has been hard at work destroying one of the necessary conditions for assimilation.

The second necessary condition, success in school, has been undermined by the pedagogical theories -- or rather, antipedagogical theories -- deriving from the ideologies of 1968, which also began to be put into practice over the last quarter of the century. The deleterious effect that these have had for every category of student is naturally most severe for the children of immigrants, who have the biggest obstacles to surmount.

Joululahjavinkki

Vaikka pikkupoika ei erityisemmin mistään uskonnollisesta pidäkään, joutuu hänkin sosiaalisen paineen vuoksi ostelemaan joululahjoja joka vuosi. No, tuleehan omalta osaltaan panostettua kulutukseen, ja pidettyä kapitalismin rattaat pyörimässä.

Tänä vuonna pikkupojan sukulaiset ja ystävät tulevat jälleen saamaan kovan paketin, täynnä rautaista asiaa. Nimittäin Johan Norbergin suositteleman, piakkoin ilmestyvän kirjan European Dawn -- After the Social Model. Jos kirja on puoliksikaan niin hyvä kuin abstrakti vaikuttaa, päässee se pikkupojan kaikkien aikojen TOP 10:iin. Kyllä siinä on tapaninpäivänä pikkupojan sosialistisedällä itkussa pitelemistä kun jälleen kerran yrittää epätoivoisesti pitää kiinni harhaisesta uskostaan.

maanantaina, marraskuuta 07, 2005

Journalismin tasosta

Pikkupoika on mielenkiinnolla seurannut Puolueen johtavan propagandatoimiston päätöstä antaa toimittajiensa pitää julkisia blogeja. Tämä ilo jäänee lyhytaikaiseksi, niin selkeästi se tuo esille suomalaisten journalistien tason. Verratkaa vaikka Sampo Syreenin kirjoitusta sukupuolesta ja tasa-arvosta ja propagandatoimiston päätoimittajan syväluotaavaa analyysia samasta aiheesta. Pikkupoika ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

Kiteytys

Hyvinvointivaltio on sosialistisen riiston muoto, joka
perustuu siihen että resursseja siirretään niiden
omistajilta, jotka ovat ne itse vapaaehtoisella vaihdolla
hankkineet, väkivallan uhalla ei-omistajille, jotka eivät
ole tehneet mitään ansaitakseen nämä resurssit.

Nimimerkki jni Kauppalehti On-Linen
keskustelussa Sosialismissa on paljon hyvää

Eipä olisi osannut pikkupoika paremmin asiaa ilmaista.

sunnuntaina, marraskuuta 06, 2005

Viva La France!

Holhousvaltion pää-äänenkannattajan mukaan
kaksi kolmesta ranskalaisesta vastustaa kapitalismia. Tätä pikkupoika olikin epäillyt pitkään. Eipä tarvi ihmetellä ranskalaisten suurta roolia kapitalismin kampittamisessa: postmodernismi, anti-amerikkalaisuus, attac, sosialistinen EU-maatalous,...

Erityisesti pikkupoika panee merkille ranskalaisten aktiivisen yrityksen siirtyä kohti täyttä sosialismia: massat ovat lähteneet kadulle ja riistettyjen vallankumous on vain ajan kysymys.

keskiviikkona, marraskuuta 02, 2005