[Lisäys: Penaali Riku Jokinen hämmästelee blogissaan:
Kommenteissa on esitetty syytteitä vääristellysti tulkituista gallupeista, ketunhäntä kainalossa valmistelluista paneeleista ja jopa stalinistisesta salaliitosta, jonka päämääränä on monopoli mediassa.
Nyt kysymme keskustelijoilta: Mikä on Helsingin Sanomien rooli kuntavaaleissa pääkaupunkiseudulla ja millaisena vallankäyttäjänä se koetaan?]
[Lisäys 10.10.: Pikkupoika missasi ensilukemalla todella viisaan vastauksen vaikeaan kysymykseen niin kuin Totuus Radio Jerevania mainostaa.
Täällä HS-raati, meiltä on kysytty: "Onko nykyiselle kapitalistiselle talousjärjestelmälle parempaa vaihtoehtoa?"
Me vastaamme: "Kyllä. Kyse on länsimaisen ajattelun peruskäsitteiden kriisistä, jatkuvan kasvun ja kehityksen ideologian kriisistä. Sille täytyy löytää vaihtoehto, jollaisia on jo ilmassa. Australian aboriginaaleilla on ymmärtääkseni erittäin korkealle kehittynyt kulttuuri, jota länsimaisen on hyvin vaikea ymmärtää, koska sen keskeisiin käsitteisiin kuuluu juuri se, että mikään ei kasva eikä kehity..."]
Juhana Rossi, puuttuva lenkki ihmiskunnan ja Adams Familyn välistä, kirjoittaa sivulla B1 kolumnin "USA:n keskuspankki rahoittaa nyt kaikkea".
VastaaPoistaHassu juttu, minä kun luulin että USA on täysin kiinalaisen lainarahan varassa...
Ei oikein uskoisi että kirjoittaja on taloustoimittaja:
Rahoitusmarkkinoiden kautta säästöjä keränneiden sijoittajien rahat kulkevat rahan tarvitsijoiden käyttöön. Rahoitusmarkkinoilta opiskelija saa opintolainan ja liikeyritys rahoituksen investointiin, joka luo työpaikkoja. Ilmaiseksi tarvitsijat eivät rahaa saa. He maksavat siitä hinnan eli lainakoron. Nämä korot ovat vielä historiallisesti ja kuluttajan näkökulmasta maltillisia [Sitten varmaan voisi olettaa, että aihetta suurempaan paniikkiin ei ole, vaan markkinat toimivat?]. Mutta korkojen sisällä olevat riskilisät ovat nousseet kosmiselle tasolle.
Kosmiset riskilisät kertovat siitä, että rahoitusmarkkinat ovat halvaantuneet. Jotteivat markkinat kuolisi, maailman keskuspankit käyttävät nyt keinoja, jotka vielä vuosi sitten olisivat tuntuneet mahdottomilta.
Selvimmin tämä näkyy Yhdysvalloissa. [MIssäs muuallakaan]. Yhdysvaltain talouselämä toimii nyt yhä enenevästi maan keskuspankin eli Fedin rahoituksen varassa. Vielä vuosi sitten Fed lainasi rahaa vain liikepankeille. Kun investointipankki Bear Stearns kaatui maaliskuussa, Fed laajensi luotonantonsa investointipankkeihin. Sitten luotonannon piiriin tulivat vakuutusyhtiöt. Fed lainasi syyskuussa 85 miljardin dollaria vakuutusyhtiö AIG:lle, jota uhkasi vararikko.
Tällä viikolla Fed ilmoitti, että se perustaa rahaston, joka ostaa yritystodistuksia eli myöntää isoille yrityksille enimmillään yhdeksän kuukauden mittaisia lainoja. Käytännössä Fed takaa nyt sen, että amerikkalaisilla suuryrityksillä riittää rahaa juoksevien kulujen kuten työlntekijöiden palkkojen maksuun. [Jaa, en tiennyt että amerikkalaisyritysten kassavirta oli noin huonossa hapessa].
Euroopassa ja euroalueella ei ole menty näin pitkälle. Varsinkin euroalueella se johtuu lainsäädännöstä. Se ei salli sitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) turvautuisi yhtä radikaaleihin temppuihin [sic!] kuin Fed. Niinpä Euroopassa julkiset rahat kulkevat yksityiseen talouteen eli liikepankkeihin valtiovarainministeriöiden kautta. [Tätä en ymmärrä ollenkaan - osaako joku selittää?].
Avoimessa markkinataloudessa [mikä Eurooppa siis on?] julkisen vallan tehtäviin ei kuulu rahoittaa yksityistä liiketoimintaa. [Missä niin lukee?] Siihen on nyt jouduttu, kun taistellaan avoimen markkinatalouden olemassaolon puolesta. Huono juttu. Mutta vielä huonompi juttu olisi se, että tämä ratkaisuvaiheeseen edennyt taistelu hävittäisiin.
Jan Zapasnik: Määritelmä nykyisestä kapitalistisesta talousjärjestelmästä on hyvä, käytännön toteutus huono. Se ei ota huomioon ihmisen biologiseen perusluonteeseen olennaisesti liittyviä ominaisuuksia, kuten eloonjäämisviettiä, ahneutta ja vallan himoa, joille nykyinen kontrolloimaton järjestelmä antaa mahdollisuuden toimia vapaasti.
VastaaPoistaKansa ei voi valita pankkiireja. Sen sijaan se voi valita edustajansa valtiota hallitsemaan. Valtio voi puolestaan hallinnoida talousjärjestelmää, jonka pitää toimia kansantalouden etujen mukaisesti.
Eli henkilön biologinen ahneus ja vallanhimo katoavat maagisesti kun tämä saa lisää valtaa ja pääsee hallitsemaan muita ihmisiä ja ohjaamaan taloutta.
Kersti Juva: Teoriassa kapitalismille on olemassa aivan erinomainen vaihtoehto: sosialismi, jossa työntekijät omistavat tuotantovälineet, jokaiselta vaaditaan kykyjen mukaan ja kullekin annetaan tarpeen mukaan. Valitettavasti ei näytä siltä että kukaan tietäisi miten tällainen järjestelmä toteutetaan. Kokeilut eivät ole olleet lupaavia.
Kun se sosialismi on niin erinomainen, vastustamaton ja oikeudenmukainen idea, niin eihän siitä nyt noin nopeasti pidä luopua. Ehkä sosialistien uusi sukupolvi saa sen toimimaan paremmin.
Timo Valjakka: Kyse on länsimaisen ajattelun peruskäsitteiden kriisistä, jatkuvan kasvun ja kehityksen ideologian kriisistä. Sille täytyy löytää vaihtoehto, jollaisia on jo ilmassa. Australian aboriginaaleilla on ymmärtääkseni erittäin korkealle kehittynyt kulttuuri, jota länsimaisen on hyvin vaikea ymmärtää, koska sen keskeisiin käsitteisiin kuuluu juuri se, että mikään ei kasva eikä kehity...
Niinpä...
http://www.halla-aho.com/scripta/mina_hesari_ja_jsn.html
VastaaPoistaOlen aiemmin sanonut, että Totuuden taloustoimituksen osaaminen on kadonnut jonnekin, todennäköisimmin Taloussanomiin. Jäljelle jääneet edustavat "globalisaatiokriittistä" osastoa.
VastaaPoistaHS Raati ei nykyisellään yllätä ketään. Hämmästyisin, jos siellä tunnustettaisiin pankkikriisiin johtanut huono sääntely ja vaadittaisiin, että liittovaltio ei tukisi pankkeja, jotka myöntävät lainoja maksukyvyttömille ihmisille.
Jussi Halla-ahon kohdalla Totuus on noudattanut periaatetta "hyvän puolella pahoja vastaan" ja kieltäytynyt keskustelemasta "rasistin" kanssa.
Sanomatalossa asiat sujuvat kuten ennenkin.
Penaali Paavo Rautio loistaa talousasiantuntemuksellaan seuraavassa Totuuden kolumnissa:
VastaaPoistaPolitiikka talouden kutsuvieraana
Parin ensimmäisen kappaleen jälkeen tietää, että loppu kannattaa jättää lukematta.
Seuraava kappale oli minulle liikaa
"Puhdasoppinen markkinaliberalismi kyllä ajautuu tässä kriisissä sukupuuttoon. Tällaisella markkinaliberalismilla tarkoitetaan näkemystä, että raha menee sinne, missä rahaa tarvitaan. Markkinat ohjaavat parhaiten ja nopeimmin taloutta oikeaan suuntaan. Missä on kysyntää, sinne syntyy tarjontaa. Sääntely johtaa kuluttajan ja talouden suurempien toimijoiden välisen signaalin vääristymiseen. Tämä taas vaarantaa talouden tehokkuuden kasvun. "
Martin Durkin Independentin haastattelussa (sivun puolivälin alapuolella):
VastaaPoista"I discovered quickly that a section of society – broadly speaking, the bureaucratic middle-classes – are instinctively anti-industry, anti-supermarkets, anti-cars. Scientists, teachers and university lecturers are part of this section. They fall into a tradition of romantic anti-capitalism, which finds modernity aesthetically distasteful. They used to have a disparate set of prejudices, but global warming linked them all up and gave them the uber-apocalypse they were after.
Obamaa kannatetaan vakuuttavin ja tarkkaan harkituin perustein. Tämä video antaa Toivoa.
VastaaPoista