Yksi Helsingissä tänään alkavien Mediapäivien suurista tähdistä on Kaliforniassa asuva britti Andrew Keen. Hän julkaisi viime vuonna kirjan internetissä tapahtuvasta amatöörien vallankumouksesta, joka uhkaa koko länsimaista sivistystä. Keen sanoo haastattelussa, että hän on nyt paljon myönteisempi tulevaisuuden suhteen kuin kirjaa tehdessään.
---
Nyt Keen uskoo, että median tulevaisuus on sittenkin ammattilaisten käsissä. Hän näkee merkkejä suunnan muutoksesta.
"Nettilehtenä alkanut amerikkalainen The Huffington Post on esimerkki uudenaikaisesta internet-sanomalehdestä. Se aloitti sotkuisena blogikokoelmana eikä kenellekään maksettu kirjoittamisesta mitään, mutta nyt siinä näkyy jo ammattilaisten kädenjälki."
---
Keenin mielestä brittilehti The Guardian tekee loistavaa työtä kuten myös The Independent, johon Keen itse kirjoittaa kolumneja. Myös New York Times yrittää parhaansa.
---
Mediapäivät Helsingin Messukeskuksessa 11.–12.4. Avoin yleisöpäivä lauantaina klo 10 alkaen.
perjantaina, huhtikuuta 11, 2008
Laatulehdistö pelastaa
Nykyään toisena Totuuden valutuksennopeuttajana Amerikassa toimiva Markku Saksa on jälleen kääntänyt meille kiintoisan haastattelun. Tällä kertaa Markku näkee valoa tunnelin päässä: Mediapessimisti uskoo taas tulevaisuuteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aamu-tv:ssä oli WaPo:n kaveri eli Puolueen media hykertelee, kun valutusketjun yläpään porukkaa on käymässä Keisarin tasavallassa.
VastaaPoista"internetissä tapahtuvasta amatöörien vallankumouksesta, joka uhkaa koko länsimaista sivistystä."
Totuuden penaaleista monet uskovat vilpittömästi tuohon.
Monet toimittajat ovat internet-maailmassa luddiitteja, jotka pyrkivät vähättelemään ja sabotoimaan meneillään olevaa muutosta.
Jos valtamedia keskittyisi vahvuuksiinsa eli kovien uutisten toimittamiseen, se menestyisi erinomaisesti myös nettimaailmassa.
Valitettavasti toimittajien itserakkaus ja illuusio omasta pyhästä tehtävästään aiheuttaa, että toimittajat kirjoittavat lehtiin päättömiä mielipidekirjoituksia ja lisäksi sekoittavat uutisiin mielipiteitä. Näin he lokaavat valtamedian maineen ja herättävät epäilyksiä sen luotettavuudesta.
Totuudessa tähän ei ole herätty enkä usko, että kovin pian herätäänkään.
Onhan tuo NJET-liite aika pakkaus taas tällä kerralla, mutta kannattaa lukea HENK.KOHT. sivulta 46. Syyllistämättä mitään yhteiskunnallista aatesuuntaa tai yksittäisiä ihmisiä omien kohtaloidensa taustalta, täytyy todeta että Kumitontunmäellä alettiin poikkeuksellisen aikaisin valmistaa tulevan joulun lahjoja. En varmasti ole oikea ihminen päättämään verovarojen "oikeasta" kohdentamisesta, mutta niin kauan kuin kokonaisveroaste on 50%, toivon, että Uralin perhoset eivät lennä.
VastaaPoistaKas näin:"Tällä viikolla kävimme perheessä, jossa on äiti ja kolme lasta. He ovat olleet lastensuojelun asiakkaina pitkään. Lapsista vanhin on 12 vuotias, ja hänen taustallaan on muun muassa seksipalvelujen tarjoamista rautatieasemalla." ja näin:
"Poliisi oli tuonut sairaalaan harhaisen äidin, jolla oli mukanaan kouluikäinen lapsi. Äiti oli hälyyttänyt kotiin poliisit, koska pelkäsi vahvojen harhojensa vuoksi jonkun uhkaavan henkeään. Hoitaja kertoi, että äiti otetaan sisälle osastolle. Vanhempi ja lapsi asuvat kahdestaan. Emme löytäneet aikuista, joka olisi voinut ottaa lapsen hoitoon, joten saatoimme hänet aamulla sijaishuoltopaikkaan."
Hesarin sisäkannessa (A3) on kyllä tänään ajatuksia herättävä iso kuva ja otsikko "Tulevat journalistit tarkkailivat tulevia poliittikkoja".
VastaaPoistaAinakin minulle tulee mieleen (ei toki konkreettisesti näistä ysiluokkalaisista, jotka kuvassa näkyvät tai tapahtumaan osallistuivat), että kunniallisempia haaveita kantoivat aikoinaan järjestelmien myllerryksestä kärsineet moskovalaisnuoret, jotka suurin joukoin haaveilivat tuossa vielä 1990-luvun alkupuolella "rakkauden ammattilaisen" (= journalisti) eli eufenismivapaasti "ilotytön" (= toimittaja) urasta.
Tosin itsetietoisen median "viidenkympin villitys" erityisesti Hesarin osalta on ollut sitä luokkaa, että toimittajat ovat korvaamassa poliitikot "parittajina" vallankäytön ja moraalin konktekstissa.
Huippuesimerkit moraalisten pidäkkeiden puutteesta ja rappiosta eivät ehkä löydy enää ekslusiivisesti Arkadianmäeltä, olivatpa kansanedustajamme miten väyrysiä tai juhantaloja tahansa, vaan Sanomatalosta.
Totuus iski oikein neljän toimittajan voimin (katja Martelius, Hanna Ratilainen, Katri Kalliopää ja Saska Snellman) kultturisivulla C2 lukijan tajuntaan, että he tekevät tärkeää työtä. Kyseessä oli Totuuden näennäinen itseruoskinta Messukeskuksen mediapäiviltä.
VastaaPoistaJollain tavalla, luultavasti tahattomalla, Mikael Jungner ja Katja Martelius ovat löytäneet toisensa. Jungner sanoo ja Katja kirjoittaa:"Tuntuu, että Suomesta on tullut sillä tavalla avoimempi maa, että täällä asioita ei vain enää voi pitää piilossa kuten ehkä vielä joskus 50-luvulla voitiin tehdä. Esimerkiksi ajatus median painostamisesta kuullostaa nyt aivan järjettömältä, vaikka niin on varmasti aiemmin tehty paljonkin. Ehkä myös median röyhkeys ja itsenäisyys on lisääntynyt." Niin, eipä kukaan mediaa painosta, kun toimittajat syövät kaiken pajunköyden painostamattakin. Nuoret, idealistiset maailmankuvat ja isot resurssit tekevät pahaa jälkeä yhdessä. Kun siihen lisätään vielä röyhkeys ja pöyhkeys, alkaakin käsissämme olla tutun näköinen sanomalehti.
Saska Snellman: Mediahistorian suurin paljastus Watergate perustui pitkälle nimettömältä lähteeltä eli ns. syväkurkulta saatuihin tietoihin. [...]
Siksi onkin kiinnostavaa, että Washington Postin nykyinen toimituspäällikkö katsoo nimettömien lähteiden ajan olevan ohi. [...] Asiaa kannattaa miettiä myös Suomessa, jossa on keväällä julkaistu kaksikin näkyvää osin tai kokonaan nimettömiin lähteisiin perustunutta juttua: Helsingin Sanomien artikkeli seksuaalisesta häirinnästä eduskunnassa ja Nelosen juttu epo-pullosta Marjo Matikaisen pöydällä. [...]
... nimettömän lähteen luotettavuus on usein tiedotusvälineen sanan varassa. Jos luottamus mediaan horjuu, tuo sana ei ehkä kaikille riitä. Silloin nimettömien lähteiden aika on tosiaan ohi.