Turvallisuuspolitiikan ylijohto on luonut tilanteen, jossa emme ole osallisena meitä koskevassa päätöksessä.Nyt kun Totuuskin on huomioinut kirjoituksen, jäämme odottamaan kostoa. Tasavallan tapojen mukaisesti se on oleva julma.
Tuskinpa Martti Ahtisaari ja Paavo Lipponen sitä oikeastaan tarkoittivat. He eivät vaan tulleet ajatelleeksi, mihin populismi johtaa. Sen sijaan Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan pyrkimyksenä näyttää alun perin olleen torjua Nato-jäsenyys pysyvästi.
Se ei olisi mikään maailmanloppu. Kyllä niinkin pärjäillään. Poliittinen säädyllisyys vaan vaatisi, että sellainen päätös tehdään Suomessa. Nyt on vaarana, että se tehdään muualla.
Suomen turvallisuuspolitiikkaa 15 vuotta hoitaneen sosiaalidemokraattisen kvartetin suoritus kuuluu historiamme surkeimpiin. Kansakunta kärsii vielä pitkään heidän älyllisestä avuttomuudestaan.
torstaina, huhtikuuta 24, 2008
Kosto on oleva julma
Jukka Tarkka sohii muurahaispesää:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jos seuraavissa presidentinvaaleissa puhutaan vielä Nato-optiosta, jätän äänestämättä.
VastaaPoistaPravdan foorumilla joku väitti, ettei hyvinvoinnin laiskistamista suomalaisista olisi enää sissisotaankaan, joka käsittääkseni on ainakin ollut perin tärkeä ennaltaehkäisevä pelote. Väite saattaa hyvinkin pitää paikkansa, vai onko esimerkkejä vakavastiotettavista "korkean elintason" sisseistä? Olisikohan tässä hyvä syy tuoda maahamme lisää ihmisiä, joiden kansanluonteessa sissiintyminen manifestoituu helpommin?
VastaaPoista"vai onko esimerkkejä vakavastiotettavista "korkean elintason" sisseistä? "
VastaaPoistaTimothy McVeigh? Terroristihan se oli, mutta median mukaan terroristit ovat militantteja, koska toisen miehen terroristi on toiselle vapaustaistelija.
Voi tietysti olla, että McVeighin lapsuus oli ankea eli kyse on ns. yhteiskunnan uhrista.
Mikä on "korkea elintaso" pitänee määritellä ennen kuin voidaan miettiä missä sellaisia sissejä on. Käytännössä asialla ei ole merkitystä, koska kaikki nykyiset elintasot näyttävät matalilta elintasoilta vaikkapa sadan vuoden päästä, ja silloinkin pohditaan samaa asiaa. Ei ehkä Natojäsenyyttä, mutta oma napa on niin mielenkiintoinen kapistus, että sen ympärille riittää puhetta aina.
VastaaPoistaTotuuden MIELIPIDE-osasto tarjoaa tänään taas puistatuksia. En viitsi pilata auronkoista aamua referoimalla niitä, vaan nostan jyvän akanoiden seasta esiin. MTV Oy:n entinen varatoimari Jaakko Paavela pohtii Puolueen Näköradion rahoitusta (siis maksukortti, lupamaksu vai budjetti). Luultavasti täysin tahattomasti Paavela kuvaa samalla suomalaista politiikan tekoa aivan hiukkasfysiikan lakien tarkkuudella:
"Muutoksia ... tapahtuu vasta sitten, kun ... direktiivi niitä vaatii."
Kun Natosta ei ole direktiiviä, ei Suomi siihen liity. Yksittäisiä järjen pilkahduksia Arkadianmäellä silloin tällöin tapahtuu, kuten viinapulloetikettien varoitustarrojen poisjättäminen osoitti, mutta kokonaisuudessaan Suomessa on ollut ainakin koko minun elinaikani valtaosin huonoja poliitikkoja. Siinä mielessä olen eri mieltä Tarkan kanssa, että kulunut jakso kuuluisi historiamme surkeimpiin - kyllä tätä paskaa on jatkunut jo 60 vuotta (kumitontuthan tunnetusti elävät satoja vuosia vanhoiksi).
Jokainen POP:n politiikkaa seurannut varmaan välillä hämmästeli, kuinka kauan Urkki sitä sietää. Vennamokin oli aika mainio, mutta hänen toimintansa oli oman edun ajamista paljon selkeämmin.
"kuten viinapulloetikettien varoitustarrojen poisjättäminen "
VastaaPoistaKuuntelin radiosta muutaman naiskansanedustajan vuodatusta alkoholin vaaroista enkä tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa. Vaihdoin kanavaa. Jos viitseliäisyyttä riittäisi, voisi käydä eduskunnan sivuilta lukemassa nuo jutut, mutta ei taida olla järkeä pilata päivää moisilla.
"valtaosin huonoja poliitikkoja."
Yleisen mielipiteen myötäilijöitä, "hyvien asioiden" puolella olevia ja puppageneraattoreita riittää. Demokraattisessa järjestelmässä ei tarvita hyviä johtajia muulloin kuin kriisiaikoina, jolloin myös välttämättömät päätökset (jotka olisi pitänyt tehdä jo aiemmin) syntyvät yllättävän helposti.
McVeigh nyt oli yksittäistapaus, jota ei saa yleistää...
VastaaPoistaSissiintymiseen vaadittavan elintason rajana voisi ehkä pitää suunnilleen sitä, kun taistelussa on kyse jokapäiväisestä leivästä ja yleensä omasta ja perheen henkiinjäämisestä. Jos näiden perusasioiden menettämisestä ei ole vaaraa niin motivaatio sissitoimintaan laskenee jyrkästi. Paitsi ehkä jos taustalla vaikuttaa riittävän hurmoshenkinen ideologia.
Demokraattisessa järjestelmässä ei tarvita hyviä johtajia muulloin kuin kriisiaikoina, jolloin myös välttämättömät päätökset (jotka olisi pitänyt tehdä jo aiemmin) syntyvät yllättävän helposti.
Totta turiset. Nykyisillä "piirun verran sinne tai tänne" muutoksilla ei käytännössä saada mitään tarpeellisia uudistuksia aikaan, kunhan vain yritetään synnyttää illuusio että päättäjillä olisi merkitystä. Radikaalimmat ideat, vaikka itsessään olisivat kuinka hyviä, eivät mene demokraattisessa prosessissa läpi jo pelkästään sokean muutosvastarinnan takia.
Siksi ajoittaiset yhteiskunnalliset kriisit ovat siinä mielessä jopa hyväksi, että niinsanotusti muurahaiskeko potkitaan hajalle, jolloin sen uudelleen rakentaminen perustuksia myöten tervehdyttää ja ajanmukaistaa koko rakenteen.
Parable of the broken window sivuaa aihetta.