Eilisessä
Totuudessa Anna-Stina Nykänen paljastaa Tasavallan Keisarinnan käsityksiä 90 vuoden takaisista tapahtumista.
"On asioita, joita ei pidä hyväksyä."
Sitten Halonen tuomitsee voimakkaasti vuoden 1918 vankileirien tapahtumat. Vankileireillä kuoli yli 13 446 suomalaista, neljää lukuunottamatta he olivat punaisia.
"Se oli senkin ajan mukaisesti rikos ihmisyyttä vastaan."
Kova syytös, sillä
tuo luku käsittää
vankileireillä kuolleet
vangit eikä sisällä mestattuja, teloittettuja, ammuttuja, murhattuja tai tapettuja. Keisarinnan itsensä
juuri vahvistamasta säännöksistä
voimme lukea nykyisen määritelmän rikoksesta ihmisyyttä vastaan (painotukset Pikkupojan):
Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä
1) surmaa toisen, orjuuttaa, käy hänellä kauppaa tekemällä tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä tai sen osaa hävittäviä elinehtoja,
2) karkottaa tai pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,
3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen tahdonvastaisen katoamisen,
4) raiskaa toisen, orjuuttaa seksuaalisesti, pakottaa prostituutioon, saattaa pakolla raskaaksi tai sterilisaatioon taikka harjoittaa toista vastaan muuta niihin rinnastettavaa seksuaalista väkivaltaa tai
5) harjoittaa rotuerottelua tai vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella tai muilla perusteilla, jotka kansainvälisessä oikeudessa yleisesti katsotaan kielletyiksi,
on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Pykälän johtolauseesta ilmenee, että rikossäännös suojaa siviiliväestöä laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä vastaan. Vastaavat teot sotavoimiin kuuluvia haavoittuneita, sairaita ja haaksirikkoutuneita sekä sotavankeja vastaan arvioidaan ehdotetussa 5 §:ssä olevan sotarikosta koskevan säännöksen mukaisesti.
Anna-Stina valoittaa lisää koko kansan Keisarinnan ajatuksia kertomalla hänen kalenteristaan:
Halonen on ilmoittanut osallistuvansa punavankien muistotilaisuuteen [Vapaus, Veljeys, Tasa-arvo - Tie Tammisaareen 90 - 14.6.2008], mutta ei osallistu vapaussodan muistojuhlaan.
Tarjalle ja Anna-Stinalle tiedoksi, että
Vapaussodan muistojuhla meni jo. Asiasta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta Kullervo
ehti ensin. Pikkupoika suosittaa myös aiheeseen liittyviä kirjoituksia:
Vuoden 1918 tapahtumista ja
Pyhä yksisilmäisyys.
Juristina (lähinnä työsopimuslainsäädännön yksipuoliseen tulkintaan erikoistunut) pressamme unohtaa - ilmeisesti tarkoituksella - että ihmisoikeusasiat ja niihin liittyvä lainsäädäntö ja KV-sopimukset ovat Toisen Suuren rytinän - ja americanan - tuotetta.
VastaaPoistaVuonna 1918 ei ollut mitään muuta ihmisoikeuksiin viittaava kuin Liberté, Fraternité & Equalité - ja niiden tuotantokoneisto perustui lähinnä giljotiiniin.
K
Tuota "rikos ihmisyyttä vastaan" käsitettä on ensi kerran käytetty armenialaisten joukkomurhaa kuvaamaan, ja se on aina tarkoittanut nimenomaan siviilejä koskevia toimia. Nyt Suuri Ihmisoikeusjuristimme yrittää ilmeisesti tietoisesti hämärtää käsitteistöä ja yrittää liittää vuoden 1918 vankileirit "keskitysleirikäsitteistöön" mm. vihjaamalla yhteyksistä Jugoslavian 90-luvun leireihin. Lisäksi "rikokset ihmisyyttä vastaan"/sotarikokset vaativat, kuten määritelmissä sanotaan, laajamittaista/järjestelmällistä tappamista. Tämä kumoutuu noiden vankileirien osalta jo sillä että tarkastelee eri leirien kuolleisuustilastoja, jotka, ehkä Tammisaarta lukuunottamatta, ovat olosuhteisiin nähden maltilliset. Espanjantautikin niitti tuolloin useita tuhansia suomalaisia vankileirien ulkopuolellakin. Kaiken lisäksi Paavolaisen varsin pikkutarkka selvitys vankileireistä on vuodelta 1971, joten ei tässä mistään uusista asioista puhuta.
VastaaPoistaOn toki selvää, että nykymittapuun mukaan vuonna 1918 tehtiin sotarikoksia -- mopo karkasi käsistä molemmin puolin -- mutta niiden uhrit eivät pääsääntöisesti löydy noiden 13446 lähinnä aliravitsemukseen ja tauteihin kuolleiden joukosta.
Kiitos Kullervo muuten tuosta Martti Häikiön vastineesta kommunistihistoroitsija/penaali Veli-Pekka Leppäsen oksennukseen. Piti itsekin laittaa se tänne, mutta kiireiltä unohtui.
Niin eikä kannata unohtaa, että moraali on muuttunut ajan myötä. En menisi aivan niin yksioikoisesti väittämään, että esi-isämme olivat villejä hulluja, joiden ajoista ihminen on kovasti kasvanut. Vähän pintaa raaputtamalla sieltä alta paljastuu oikea luonne.
VastaaPoistaMutta mutta, aamun Totuus alkoi muistuttaa vitsiä. Oli muslimitiedemiesten todistelua siitä, että Mekka on magneettisesti oikealla pituuspiirillä, että Hamas haluaa rauhaa ja että Clinton/Obama taistelu "repii" USAn kahtia. D-osassa vitsien repiminen jatkui CO2:n upotusta maaperään havainnollistavilla kuvilla. Kunnes, täysin yllättäen kerrottiin tutkijasta nimeltä Chris Reij, joka oli New Scientist -lehdessä kertonut, että nigerialaiset maanviljelijät ovat omilla toimillaan kääntäneet aavikoitumisen suunnan.
Totuuden älykkö Annamari Sipilä on vauhdissa tässäkin pseudojournalistisessa Puolueen ideologian mukaisessa jutussa:
VastaaPoistaImaamit pimittävät naisilta Koraanin antamat oikeudet
Jutun ideologisena tavoitteena on tietysti todistaa, että naisen asema islamissa on hyvä mutta ilkeät patriarkaaliset imaamit tulkitsevat Koraania väärin.
Luonnollisesti moinen on pelkkää roskaa, mutta se ei näytä Sipilää haittaavan.
Ei kyllä mikään suuri ihme, että Tarja Halosella SAK:n juristina ja totalitarismista ainakin osittain diggaavana menevät jo asiatkin sekaisin, käsitteistä puhumattakaan.
VastaaPoistaPerustasoltaanhan kysymys voi olla siitä, että Tarja ja muut Demokraattiset lakimiehet* näkivät (tai Tarjan osalta näkevät) lain ja oikeusjärjestyksen lähinnä vain kapitalistisen sorron toteuttamisen välineenä, ei siis suuri ihme, että lakikirjaa ei näemmä ole tullut availtua sitten opiskeluaikojen.
Tämähän näyttää näkyvän valitettavasti kyllä hänen varsinaisessa virkatoiminnassaan, perustuslakia ja sen esitöitä tulisi nyt ainakin katsella.
Ja vaikka ei haluaisi päätellä käytetyistä käsitteistä mitään (mikä tietysti olisi suotavaa), niin ehkä se oikeampi ihmettelyn kohde pitäisi olla tämä Suomen kansan tunneäly, se kun on onnistunut manifestoitumaan kaksi kertaa tämän Tarjan valitsemisessa tasavallan presidentiksi. Jos ei analyysin syvyyttä löydy Tarjalta, niin vielä vähemmän sieltä löytyy sitä hänen julkikuvaansa ympättyä inhimillisyyttä.
* Lakimiesliiton kilpailijaksi tarkoitettu tiedostavien tahojen poliittisen toiminnan yhdistys, joka osin kelvollisista oikeuspoliittisista kannanotoistaan huolimatta oli pitkälle 1980-luvulle käytännössä kommunistien ja Neuvostoliiton peitejärjestö hyödyllisillä idiooteilla täydennyttynä.