Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) pitää YK:n ilmastoraportin lukuja niin merkittävinä, että tämän jälkeen "kaikkien on otettava ne tosissaan".Pikkupoikakin yrittää nyt ryhdistäytyä ennenkuin pääministeri joutuuu taas pyytämään anteeksi
"Ilmastonmuutoksen vähättely on lopetettava heti", hän sanoi.
Vähän arkistojen kätköjä kaiveltuaan Pikkupoika joutui toteamaan tieteen huiman kehityksen. Näin merkittävää viisivuosittain esitettävää kehitystä ei olekaan nähty sitten entisen itänaapurin teollisuustuotannon kasvulukujen. Pikkupojalla on ilo havainnollistaa tätä vuoden 1980 "MMM -kansalaisen vuosikirjassa" (sivut 100-101) julkaistulla Maailman ilmastokonferenssi-nimisellä artikkelilla, jossa filosofian lisensiaatti Raino Heino kertoo ilmastotieteen sen hetkisestä tilasta.
Viime vuosina on järjestetty laajoja kokouksia, joissa on käsitelty ympäristö-, väestö, ravinto,- vesi-, ja aavikoitumisongelmia. Tätä kokousten sarjaa jatkoi helmikuussa 1979 Genevessä järjestty Maailman ilmastokonferenssi, joka 400 osanottajan, 25 esitelmän ja eri työryhmien voimin pyrki kokoamaan tämänhetkisen tiedon ilmastosta, sen muutoksista ja vaikutuksista elämän eri aloilla. Vahvasti poikkitieteellinen pohdinta ulottui konferenssissa mm. talous-, yhteiskunta,- ja lääketieteen alueille, puhuttiinpa jopa sotilaallisesta kilpavarustelusta ilmastoproblematiikan osana.Taisi tuo nousu jäädä kolmasosaan ennustetusta, mutta tuo toinen ennuste tälle vuosisadalle on ehdottoman varma. Nimittäin IPCC:n huipputiedemiehet ovat tulleet jälleen samaan tulokseen!
Ihmisen vaikutus ilmastoon
Ilmastokonferenssin järjestämisen perussyy oli lisääntyvä huoli ilmaston ja ihmisen vuorovaikutuksista. Monet 1970-luvun ilmastolliset tapahtumat (mm. Sahelin alueen ja Intian kuivuudet, vuoroin itää ja länttä koetelleet katovuodet, viime vuosien ankarat talvet) laajoine seurausvaikutuksineen ovat osoittaneet, että yhteiskunta kaikesta teknologisesta kehityksestä huolimatta on varsin haavoittuva ilmastollisissa olosuhteissa tapahtuville heilahteluille.
Tämän vuosikymmenen ilmastolliset tapahtumat eivät kuitenkaan ole mitenkään ainutlaatuisia edes maailman ilmaston lähihistoriassa. Kuivuutta, katoja ja ankaria talvia on toki esiintynyt ennenkin ja esiintyy vastaisuudessakin. Yhteiskunta on kuitenkin väestö-, ravinto,- ja energiakriisien kourissa kamppailessaan herkistymässä ilmastollisille ympäristötekijöille. Tosiasia on esimerkiksi, että vain Pohjois-Amerikassa tuotetaan nykyään viljaa selvästi yli oman tarpeen, muualla eletään "kädestä suuhun" -periaatteella tai tuontiviljalla. Laajempi katovuosi tai tuotantoedellytysten heikkeneminen jossakin maapallon "vilja-aitassa" merkitsisi maailman ravintokriisin vakavaa pahenemista.
Ilmaston ja ihmisen välisistä vuorovaikutuksista myös inhimillisen toiminnan ilmastolliset vaikutukset olivat kongressin keskeisiä aiheita.
Keskeisin ihmisen tahattomasti aiheuttamista ilmastollisista seurannaisvaikutuksista liittyy fossiilisten polttoaineiden, öljyn, hiilen ja maakaasun yhä kasvavaan käyttöön, jossa yhteydessä ilmakehään pääsee hiilidioksidia enemmän kuin biosfääri ja valtameret pystyvät sitä "nielemään". Ilmakehän hiilidioksidin määrä onkin noussut tällä vuosisadalla non 15 prosenttia ja lisääntyy nykyään lähes puolella prosentilla vuosittain.
Lämpeneekö ilmakehä?
Matemaattis-fysikaalisia ilmakehän simulointimalleja hyväksi käyttäen on tutkittu hiilidioksidin erisuuruisten kasvumäärien vaikutuksia lämpötiloihin. Kaikki tällaiset laskelmat ovat antaneet tulokseksi maapallon pintalämpötilojen kohoamisen, vaikkain tämän nousun suuruudesta on esitetty erilaisia arvioita. Keskimääräinen pintalämpötilojen globaalinen nousu vuoteen 2000 mennessä olisi noin asteen luokkaa ja ensi vuosisadan kuluessa jo useita asteita, jollaisia lämpötiloja saa hakea maapallon ilmastohistoriasta ilmeisesti miljoonien vuosien takaa.
On huomattava, että lämpötilaennusteiden perustana oleviin ilmakehämalleihin sisältyy runsaasti epävarmuustekijöitä ja yksinkertaistuksia todelliseen ilmakehään verrattaessa. Ilmakehä-valtameri-kytkentöjen ja pilvisyyden tarkempi huomioiminen vaikuttanee lämpenemisennusteisiin. Monet tutkijat ennustavatkin lämpötilan edelleen pysyttelevän viime vuosisatoina havaitun luonnollisen satunnaisvaihtelun rahoissa, ja eräät ennustavat ilmaston jopa nykyisestään viilentyvän. Useimmat ilmastoasiantuntijat ovat kuitenkin taipuvaisia uskomaan lämpeneviin aikoihin.
Lupaavimpana keinona luonnollisten ja ihmisten aiheuttamien ilmastollisten muutosten selvittämisessä pidetään ilmastomallien edelleen kehittämistä. Teoreettisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan empiiristä tietoa ilmakehän ja maavesi-jäävaipan samanaikaisesta vaihtelusta globaalissa mittakaavassa. Tähän tähtää mm. meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmakehän tutkimusohjelma, GARP.
Uusien laskelmien mukaan maapallon keskilämpötila nousisi vuoteen 2100 mennessä 1,1 - 6,4 astetta verrattuna vuosien 1980 - 1999 keskilämpötilaan.Tämä tieto on nyt aivan varma, sillä lähes kaikkien tutkijoiden tietokoneet ovat tätä mieltä. Lisäksi tämä on ehdottomasti tutkijoiden eikä minkään byrokraattien ja virkamiesten tietokoneiden näkemys.
Tutkijat olivat ainakin torstaihin puoleenpäivään mennessä onnistuneet pitämään hyvin puolensa yli sadan maan edustajan hieroessa sanamuotoja YK:n perjantaina julkaistavaan ilmastonmuutosraporttiin. Näin arvioi Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Raino Heino, joka edustaa Suomea YK:n alaisen Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kokouksessa Pariisissa.Tuo yllä mainittu niukasti pieleen menneen ennustuksen virhe varmaankin johtui noista ilmakehämallien puutteista. Nykyään ne ovatkin aivan eri kaliiberia, ja kaipaavat enää pientä hiontaa
"Oman arvioni mukaan tutkijoiden yli ei ole kävelty", Heino sanoi.
Tutkimusta tarvitaan lisääHalleluja!
Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo muistuttaa kuitenkin, että Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa riittää edelleen haasteita. Alueita, joita ei tunneta riittävästi, ovat mm. merivirtojen ja pilvisyyden muutokset, mannerjäätiköiden sulamisvauhti, ilmakehän pienhiukkasten merkitys sekä hiilen kiertokulku ilmakehän, maaperän ja valtamerien välillä. - Näitä ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on tutkittava enemmän, jotta saadaan muodostettua yhä tarkempi kuva ilmastonmuutoksen etenemisestä sopeutumista ja hillintää koskevan päätöksenteon tueksi, Alestalo toteaa.
Huomenta - loistavaa taustatyötä, pikkupoika!!! Aivan hillitön löytö!!!
VastaaPoistaMihin ihmeeseen kaikki ilmastontutkimukseen käytetyt miljardit, sadattuhannet ihmistyövuodet, supertietokoneet ja teoriat ovat valuneet, jos 25 vuodessa ei olla saatu mitään konkreettista kehitystä ilmaston muutoksen vaikutuksesta meidän säätilaan? Olispa UKK (vai oliks se KKK) vielä hengissä, laittais nilkit kuosiin.
Mvanhasesta pitäis järjestää tanskalaistyylinen pilakuvasarja (nythän se saa vielä M15 kaverikseen Uudenmaan vaalipiiriin). Kaveri on selkeästi pöpi. Vastaa 5 miljoonan ihmisen maan hallinnoimisesta, ja tosissaan uskoo noihin jorinoihin, Putinin rauhanrakkauteen (eipä saanu Suomi ohjuksia hornetteihin - nyt niillä voi enää lentää kamikaze-meinigillä päin kohteita!) ja seuraavaksi varmaan sosialismiin.
Eilinen mtv3:n uutinen oli mun mielestä hyvä. Kun raportti toteaa 90% luottamusvälillä ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen vaikuttavan Palloa lämmittävästi, niin maikkaripa uutisoi: ihminen on 90%:sti vastuussa Pallon lämpiämisestä. Kun raportti toteaa lämpötilojen nousevan edellistä maltillisemmin, maikkari tempaisee, että 9 astetta nousee. Kun raportti toteaa, että jäätiköiden sulamisen dynamiikkaa ei tunneta, mutta että ainakaan tuhanteen vuoteen Grönlannin mannerjäätikkö ei sula, maikkari uutisoi, että vedenpinta nousee 20-60 senttiä, mutta jos 2100 mennessä mannerjäätiköt sulavat, jopa 7 metriä. Miks ei tuosta joudu raastupaan? Pilakuvien julkaisua PM pahoittelee, mutta ei tämän skeidan. Huh-huh, tulipa vaahdottua.
"Mihin ihmeeseen kaikki ilmastontutkimukseen käytetyt miljardit, sadattuhannet ihmistyövuodet, supertietokoneet ja teoriat ovat valuneet, jos 25 vuodessa ei olla saatu mitään konkreettista kehitystä ilmaston muutoksen vaikutuksesta meidän säätilaan?"
VastaaPoistaLuultavasti suurin osa rahoista ja työvuosista oltaisiin käytetty joka tapauksessa jonkinlaiseen ilmaston tutkimiseen, vaikka mitään ilmastonmuutosta ei olisikaan ollut. Joten rahat ja vuodet eivät ole kuluneet niinkään _ilmastonmuutoksen_ tutkimiseen.
Luultavasti jokainen poliitikkokin oli tietoinen siitä, että Suomen tulevia sääoloja ei pystyttäisi ennustamaan, vaikka tiedettäisiin lämpötilan nousu sadasosan tarkkuudella.
Voi olla, että samat resurssit olis käytetty ilmaston tutkimiseen, mutta sitähän me emme koskaan saa tietää. Surkuhupaisinta tässä onkin se, että tuollaiset rahat ja resurssit ollaan valmiita tuhlaamaan epäolennaisen tutkimiseen - kyllä, olen samaa mieltä kanssasi! Ehkä ne olis voinu käyttää vaikkapa lääketieteeseen tai mihin vaan, mikä olisi heti ja välittömästi parantanut (köyhien maiden) oloja. Luulen että kovin moni botswanalainen ei ole kuullut eikä kiinnostunut länsimaiden ihmisten moraalisen krapulan buranasta - kasvihuoneilmiöstä. Tämä oli epärelevanttia, mutta halusin sen sanoa, kun on sunnuntaiaamu!
VastaaPoista"Työstään vain oman henkisen kasvunsa välineen tekevä tutkija unohtaa, että tieteellinen tutkimus on aina olennaisesti tiedeyhteisön toimintaa, jota säätelevät tietyt yhteiset pelisäännöt. Päämääräänä ovat julkiset tutkimustulokset, joista voidaan keskustella avoimesti ja kriittisesti. Tällaisen tutkimuksen pohjalta on kyllä mahdollista esittää erilaisia kannanottoja ajankohtaisiin elämänkatsomuksellisiin ja muihin kysymyksiin, mutta tällaiset kannanotot ovat tutkijan henkilökohtaisia mielipiteitä, jotka perustuvat vain väljästi tutkimustyöhön. Tutkimustyö ja arvokannanotot pidetään selvästi erossa, jotta tutkimustuloksia voitaisiin arvioida mahdollisimman pitkälle tutkijan persoonasta riippumatta.
Ehkä merkittävin tieteellisyyden kriteeri onkin juuri se, että tieteessä ei saa vedota pelkkään auktoriteettiin ja subjektiiviseen tunteeseen. 'Minä tiedän että asia on näin, koska minulla on valtava kokemus tutkimustyöstä', ei ole tieteellinen argumentti." (Ilkka Pyysiäinen, Jumalten keinu, sivu 28).
Pikkupoika, jos saat kynsiisi Kalevat noin kahden viikon ajalta, niin luepa huviksesi.. ainakin kolmessa pääkirjoituksessa käsiteltiin "ilmastonmuutosta".
VastaaPoistaMaanantain lehdessä (ainakin muistelen että se olisi ollut maanantain lehti) mukaan oli ympätty hieno kuvakin, josta - yllätys yllätys - 30-luvun käppyrät puuttuivat kokonaan.
Tsekkasin juuri tiede-portaalin foorumia ja siellä joku toi esille, kuinka erillaisia tuloksia on saatu satelliitti- ja maanmittausasemista. Satelliittimittaukset ovat tilastoineet 0.3 astetta pienemmät lämpenemiset 1970-luvun lopulta nykyhetkeen. Joten millä perusteella voidaan väittää, että 1940-1975 keskilämpö laski vain 0.2 astetta? Eikö satelliittimittaus, jos se olisi ollut käytössä olisi todennäköisesti kirjannut huomattavan paljon suuremman pudotukset, esim. 0.4-0.5 astetta. Silloin selittyisi myös USA:n tilastot joissa ½ osavaltioista oli lämpimämpi 1930-luvulla kuin vuosituhannen vaihteessa.
VastaaPoista