Vanhan sään uudet vaatteet

Varmistaakseen ettei virheellistä sääjournalismia pääse Puolueen mediaan muun maailman tapaan (esim. Eurooppa, Intia ja Kiina), järjestää ilmatieteenlaitos toimittajille näppärästi retorisella GWB-kysymyksellä nimetyn kurssin Ilmasto muuttuu - kenen moka?. Kaikille toimittajanaluille ja muille malttamattomille säästä raportoijille, jotka eivät jaksa odottaa maaliskuulle asti, pikkupoika tarjoaa tässä ilmaisen sääraportoinnin pikakurssin.

Helppona nyrkkisääntönä muistetaan aina valita eri mittauspaikoista sopivin, ja käytetään kyseistä mittauspaikkaa kuvaavaa termistöä koko maan tilanteeseen. Esimerkiksi kun Sodankylässä on mittaushistorian 3. lämpimin vuosi (=paljon keskimääräistä korkeampi/poikkeuksellisen lämmin), Helsingissä 13. lämpimin (=keskimääräistä korkeampi/lämmin), Jyväskylässä 15. lämpimin (=keskimääräistä korkeampi/lämmin) ja Oulussa 6. lämpimin (=paljon keskimääräistä korkeampi/lämmin), sopiva termi otsikkoon on harvinaisen lämmin. Esimerkkiä oikeaoppisesta otsikoinnista näyttää STT täällä ja Totuuden toimittaja täällä. Itse leipätekstiin tilastot selvennetään melkein oikeaoppisesti esimerkiksi näin:

Viimeisten sadan vuoden aikana vuosi oli keskilämpötiloiltaan noin 10:nneksi lämpimin maan etelä- ja keskiosassa, mutta maan pohjoisosassa, esimerkiksi Sodankylässä vuoden keskilämpötila, 1,5 astetta, oli jopa kolmanneksi lämpimin. Vuoden keskilämpötila oli maan lounaisosassa vajaan asteen ja Lapissa noin 2 astetta kauden 1971-2000 keskiarvoa korkeampi.

Ottakaa tarkkaan oppia ensimmäisestä virkkeestä. Moni aloitteleva toimittaja olisi siinä erehtynyt käyttämään uuskielenvastaisia ilmaisuja kuten "maan eteläosissa tällainen keskilämpötila on noin 1,5 kertaa vuosikymmenessä" tms. Ylläoleva ilmatieteenlaitoksen esimerkki-ilmaisu ei kuitenkaan ole aivan optimaalinen, sillä turhaa informaatiota kannattaa välttää ja muutamalla nerokkaalla partikkelilla saadaan uuskielestä paljon tehokkaampaa. Erityisesti yllättäviinkin paikkoihin sopivan "jopa" sanan käyttöä kannattaa harjoitella. Esimerkin kehittyneemmästä kielenkäytöstä tarjoaa Totuuden kokenut uuskielenkäyttäjä:

Se oli yksi lämpimimmistä jopa yli sataan vuoteen.

Kun tuntee hallitsevansa koko vuoden säästä raportoinnin, toimittaja on valmis kokeilemaan taitojaan lyhyempiin aikajaksoihin. Nyrkkisääntönä on tässä pidettävä sitä että säästä kerrotaan aina kalenterikuukausittain paitsi jos aikajakso on tavallista lämpimämpi. Esimerkiksi tavallista lämpimämpi marraskuun alku on syytä raportoida mahdollisena osoituksena ilmaston lämpenemisestä, mutta kaksi tavallista kylmempää viikkoa joulukuun puolen välin jälkeen on normaalia tilastollista vaihtelua. Tähän sääntöön tulee poikkeuksena kokonaisuudessaan kylmät kuukaudet, joista kuuluu painottaa vain sitä ajankohtaa jolloin kuukausi oli erityisen poikkeuksellisen. Esimerkiksi jos maaliskuu on kokonaisuudessaan TOP 10 -luokkaa, on tarpeen painottaa sitä erityisen kylmää osuutta. Jos suinkin mahdollista, TOP-lista on myös syytä laatia niin lyhyeksi, ettei ko. erityisen poikkeuksellinen ilmiö näy siellä. Jottei lukijat harhaantuisi, on lisäksi syytä rajata tämä poikkeuksellinen sääilmiö huomattavasti mielenkiintoisemman informaation sisään. Ylläolevaa selventää erinomaisesti tämä oikeaoppinen raportti:

Vuoden 2005 säästä jäävät muistiin pitkät ennätyksellisen lämpimät jaksot. Poikkeuksellisen leutoa ja vesisateista sydäntalvea seurasi kuitenkin alkuosaltaan hyvin kylmä maaliskuu, joka olikin pitkästä aikaa talven kylmin kuukausi. Maaliskuu jäi koko vuoden ainoaksi kuukaudeksi, jolloin keskilämpötila oli 3-4 astetta keskimääräistä kylmempi. Loppukesän ja syksyn useat lämpöjaksot herättivät suurta mielenkiintoa.

Huomataan myös että aikajakso voi olla poikkeuksellinen monessa mielessä: turhaan sitä ensimmäiseksi mieleentulevaa on painottaa. Harjaantuneet uuskielen ammattilaiset olisivat tosin ylläolevaan kappaleeseen lisänneet ennen viimeistä virkettä lauseen: "Vuonna 2005 ei jälleen ollut yhtään kuukautta joka olisi ollut edes 5 astetta tavallista kylmempi".


Muutoin yksittäisistä kuukausista raportoidessa pätee sama sopivimman mittausaseman pääsääntö kuten muuhunkin sääkirjoitteluun. Jos esimerkiksi kuukausi on joissain osissa maata asteen-pari kylmempi, toisissa keskimääräinen ja jossain osassa asteen-pari lämpimämpi, sää on silloin tietenkin luonteeltaan tyypillistä ja sen voi tarvittaessa raportoida esimerkiksi näin:

Ilmatieteen laitoksen tilastot kertovat, että lämpötilat vaihtelivat joulukuussa enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Alkukuussa sää oli keskimääräistä leudompaa, mutta loppukuu sujui talvisen pakkassään vaihdellessa koko maassa. Niinpä kuukauden keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Joulukuun keskilämpötila oli maan eteläosassa -2 ...-5 astetta, mutta lounaissaaristossa nollan vaiheilla. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä keskilämpötila oli -6 ja -9 ja Lapin läänissä -8 ... -13 asteen välillä. Lapissa joulukuu oli parisen astetta keskimääräistä leudompi.

Esimerkissä kannattaa huomioida suorastaan harmoninen absoluuttisten ja suhteellisten lämpötilojen käyttö.

Tässä tämä kurssi tällä kertaa! Harjoitustehtävänä on laatia Totuuden tämänaamuinen otsikko, jos vuosi 2005 olisi ollut vuoden 1938 kaltainen.

Vastaukset alta löytyvään kommenttiosastoon. Kurssin mahdollisessa seuraavassa osassa tutustumme trombien, hurrikaanien, tsunamien, maanjäristysten, nälänhädän sekä muiden harvinaisempien sääilmiöiden raportointiin.

[Ilmatieteen laitoksella on edelleen "ilmastonmuutoksesta" kertovilla sivuillaan vahvimpana todisteena jo totaalisen kuoliaaksi hakattu Mannin jääkiekkomaila. Samalta sivulta löytyy malliesimerkki siitä miten uuskielessä ratkaistaan Todellisuuden ja Totuuden ristiriita:

Suomen ilmastokaan ei pysy muuttumattomana vaan kolmenkymmenen vuoden havaintoaineistosta lasketut "normaaliarvot" vaihtelevat, ja joidenkin suureiden osalta on nähtävissä trendinomaisia muutoksia. Suomen ja koko Fennoskandian sääolot vaihtelevat kuitenkin luontaisesti niin paljon, että harvat muutokset ovat tilastollisesti merkitseviä.

Ilmastohavaintojen vertailua ilmastomallien kanssa vaikeuttaa se, että eri mallien ennusteet poikkeavat toisistaan ja ovat joiltakin osin jopa ristiriitaisia Suomen alueella.]

[Edit: Ilmatieteen laitos on tänään (3.1.2006) poistanut Mannin lätkämailan sivuiltaan :) Jos joku tarkkaavainen lukija havaitsee muita muutoksia linkittämilläni sivuille, huomiot otetaan kiitollisena vastaan.]