Turvapaikkaturismia 20 vuoden takaa

Kumitontun inspiroimana Pikkupoika kaiveli päivänpolitiikan sijaan hieman Totuuden arkistoja ajalta, jolloin oikeustaju oli hallituksen johtotähti.

20.6.1990: Neuvostoliittolainen kaappaaja anoi Suomesta turvapaikkaa
Kaapattu Aeroflotin kone laskeutui Helsinkiin Tukholman asemasta

Tupolev-matkustajakoneen kaapannut neuvostoliittolainen nuorukainen antautui tiistaina puoliltapäivin runsas tunti sen jälkeen, kun kone oli laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle. Poliisin suojissa oleva 20-vuotias opiskelija anoi iltapäivällä Suomesta turvapaikkaa ja uudisti myöhemmin jo kerran perumansa anomuksen. Nuorukainen kaappasi Riiasta Murmanskiin matkanneen Aeroflotin Tupolev 134:n aamupäivällä ja vaati pommin näköisellä esineellä uhaten konetta lentämään Tukholmaan.

21.6.1990: NL pyysi kirjallisesti kaappaajan takaisin
Turvapaikka-anomus käsitellään kiireellisenä

Neuvostoliitto pyysi keskiviikkona kirjallisesti neuvostokoneen kaapanneen Oleg Kozlovin luovuttamista. Ulkoasiainministeriö sai pyynnön Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystön kautta ja se toimitettiin edelleen oikeusministeriöön, joka päättää luovutuksesta. Ennen luovutuspäätöstä täytyy käsitellä kaapparin turvapaikkapyyntö. Jos turvapaikka myönnetään, ei neuvostoliittolaista luovuteta, mutta tällöin kaappaus käsitellään suomalaisessa oikeudessa.

21.6.1990 Hallitus keskusteli kaappaajan kohtalosta

Hallitus keskusteli keskiviikkona lentokoneen Neuvostoliitosta Suomeen kaapanneen miehen kohtalosta. Ulkoministeri Pertti Paasion (sd) mukaan hallituksen ulkoasiainvaliokunta keskusteli toistaiseksi vain oikeudellisista kysymyksistä, jotka liittyvät turvapaikan myöntämiseen ja Neuvostoliiton esittämään palautuspyyntöön. Hallitus oli tullut suojelupoliisin kuulustelujen perusteella siihen tulokseen, että koneen kaapannut nuorukainen todella hakee Suomesta turvapaikkaa.

25.6.1990: Leningradin lennonjohto käski koneen lentää Helsinkiin
Neuvostokaappari antautui vajaan puolen tunnin kuluttua

Tupolev 134 -matkustajakoneen kaapannut 20-vuotias neuvostoliittolainen Mihail Varfolomejev antautui sunnuntaiaamuna kello 8.45, noin parikymmentä minuuttia sen jälkeen, kun kone oli laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kaappari pyysi heti turvapaikkaa Suomesta.

26.6.1990: "Päämieheni katsoo joutuneensa vainon kohteeksi vakaumuksensa vuoksi"

"Päämieheni katsoo, että hän on joutunut vainon kohteeksi vakaumuksensa vuoksi Neuvostoliitossa", sanoo helsinkiläinen asianajaja Ulf Månsson. Hän on Mihail Varfolomejevin oikeusavustaja. Varfolomejev joutui kertomansa mukaan ilmeisesti Afganistanin sodan aikana 17 päiväksi mielisairaalaan kieltäydyttyään asepalveluksesta. "Se diagnoosi leimaa ja vaikeuttaa hänen elämäänsä Neuvostoliitossa. Hänellä ei ole ollut oikeutta tehdä työtä, ei saada ajokorttia eikä ulkomaanpassia", Månsson sanoo.

29.6.1990: Neuvostoliittolaiset radikaalit vetoavat Koivistoon
Neuvostokaappareita ei pidä luovuttaa takaisin

Neuvostoliittolainen pienryhmä vetoaa presidentti Mauno Koivistoon, ettei Suomi luovuttaisi takaisin Neuvostoliittoon kahta Aeroflotin lentokoneen Suomeen kaapannutta nuorukaista. Tähän asti vähän tunnetun "Rauhan ja vapauden radikaaliliiton" kaksi edustajaa luovutti torstaina vetoomuksen asiasta Suomen Neuvostoliiton-suurlähetystön edustajalle.

3.7.1990: Kozloville ei myönnetty turvapaikkaa
Toisen kaapparin hakemus käsittelemättä

Sisäministeri Jarmo Rantanen (sd) hylkäsi maanantaina neuvostoliittolaisen lentokonekaapparin Oleg Kozlovin turvapaikkahakemuksen. Sisäministeriön mielestä Kozlov ei ole pystynyt osoittamaan, että hän olisi turvapaikan tarpeessa. Ministeriön päätöksestä ei voi valittaa.

3.7.1990: Sisäministeri: Kaappari menettää oikeutensa turvapaikkaan
Konekaappauksen tehnyt Kozlov ei ole pakolainen

Sisäministeri Jarmo Rantasen (sd) mielestä neuvostoliittolainen Oleg Kozlov on menettänyt oikeuteensa hakea turvapaikkaa, koska hän on syyllistynyt lentokonekaappaukseen. Rantasen tulkinnan mukaan konekaappaus on törkeä ei-poliittinen rikos, jonka tekijällä ei ole oikeutta vedota YK:n pakolaissopimuksen antamaan suojaan. Rantanen hylkäsi maanantaina ulkomaalaiskeskuksen johtajan Risto Veijalaisen esittelystä Kozlovin turvapaikkahakemuksen.

4.7.1990: YK:n pakolaisvaltuutettu: Konekaappaus ei estä turvapaikan myöntämistä

YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston UNHCR:n mielestä neuvostoliittolaisille Oleg Kozloville ja Mihail Varfolomejeville voidaan myöntää turvapaikka, vaikka he ovat kaapanneet lentokoneen. UNHCR:n mielestä ilman vakavaa väkivaltaa tehty kaappaus ei ole sellainen törkeä ei-poliittinen rikos, jonka tekijä menettää automaattisesti oikeutensa turvapaikkaan. UNHCR:n tulkinta poikkeaa sisäministeriön kannasta.

11.7.1990: KKO hyväksyy Kozlovin luovutuksen
Selliinsä linnoittautunut Kozlov haettiin väkisin ulos
Kaapparin luovutuksesta päätetään ensi viikolla

Neuvostoliittolaisen lentokonekaapparin Oleg Kozlovin luovuttamiselle ei korkeimman oikeuden (KKO) mukaan ole laillisia esteitä. Oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa korkein oikeus toteaa, etteivät kansainväliset ihmisoikeussopimukset estä Kozlovin palauttamista Neuvostoliittoon. Kozlovin luovuttamisesta Neuvostoliittoon päättää oikeusministeriö. Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) arvioi tiistaina, että hän päättää luovuttamisesta aikaisintaan ensi maanantaina.

15.7.1990: Kaappari Varfolomejev luokiteltiin Neuvostoliitossa mielisairaaksi
Luokitus esti miehen työnteon, opiskelun ja äänestämisen

Neuvostoliittolainen lentokonekaappari Mihail Varfolomejev on luokiteltu kotimaassaan ensimmäisen luokan invalidiksi vaikean mielisairauden takia. Luokituksen vuoksi hänellä ei asianajaja Ulf Månssonin mukaan ole oikeutta hankkia ulkomaan passia, tehdä työtä, opiskella tai perustaa perhettä. Hänellä ei ole myöskään ääni- tai vaalioikeutta. Varfolomejev haettiin mielisairaalaan heinäkuussa 1986 päivä sen jälkeen, kun hän oli kutsunnoissa ilmoittanut kieltäytyvänsä armeijasta.

20.7.1990: Amnesty ehdottaa kaappareiden tuomitsemista Suomessa

Amnesty internationalin Suomen osasto kehotti torstaina Suomen viranomaisia harkitsemaan neuvostoliittolaisten lentokonekaappareiden syyttämistä ja tuomitsemista Suomessa sen sijaan että heidät luovutettaisiin Neuvostoliittoon. Suomen Amnesty on lähettänyt asiaa käsittelevät kirjeet oikeusministeri Tarja Haloselle (sd) ja sisäministeri Jarmo Rantaselle (sd).

25.7.1990: Oikeusministeriö palauttaa Kozlovin Neuvostoliittoon
"Konekaappaaja ei ole vaarassa joutua vainotuksi"

Neuvostoliittolainen konekaappari Oleg Kozlov palautetaan kahden viikon kuluessa Neuvostoliittoon. Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) päätti luovutuksesta tiistaina sen jälkeen, kun sisäministeri Jarmo Rantanen (sd) oli hylännyt Kozlovin toisen turvapaikkahakemuksen. Kummastakaan päätöksestä ei voi valittaa. Oikeusministeriö asetti luovuttamisen ehdoksi, ettei Kozlovia saa Neuvostoliitossa syyttää laittomasta maastapoistumisesta.

2.8.1990: Kirkko törähti väärään aikaan (Mielipide)

Arkkipiispa John Vikströmin taannoinen vetoomus kaappari Oleg Kozlovin turvapaikan puolesta on kuin väärin ajoitettu tuohitorven törähdys. Se kertoo, miten satunnaisesti ja tarkoituksellisesti Suomen ev.lut. kirkon johto edelleen toimii ihmisoikeuskysymyksissä. Valtion virkamiehen, piispan suusta kuultuna, lausuma on jo sellaisenaan epäuskottava. Piispaa ei tunnu askarruttavan sekään, että kaappari luo jälkikäteen itseaiheutetun pakolaistilanteen.

3.8.1990: Sisäministeri Jarmo Rantanen: Varfolomejevilla ei ole näyttöä poliittisesta vainosta

Sisäministeri Jarmo Rantasen (sd) mielestä neuvostoliittolainen konekaappari Mihail Varfolomejev ei ole joutunut kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi. Rantasen hylkäävästä turvapaikkapäätöksestä ei voi valittaa. Myös ulkoministeriö katsoi omassa lausunnossaan, ettei Varfolomejev ole YK:n pakolaissopimuksen tarkoittama pakolainen.

10.8.1990: Korkein oikeus: Varfolomejev voidaan palauttaa Neuvostoliittoon

Neuvostoliittolainen konekaappari Mihail Varfolomejev voidaan korkeimman oikeuden (KKO) mielestä luovuttaa Neuvostoliittoon. Oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa KKO arvioi, etteivät Suomen laki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset "esitetyn selvityksen mukaan" estä Varfolomejevin palauttamista epäiltynä konekaappauksesta. Varfolomejevin luovuttamisesta päättää oikeusministeri Tarja Halonen (sd) aikaisintaan ensi viikolla.

10.8.1990: Oleg Kozlov viilteli käsivarttaan luovutusta edeltäneenä päivänä
Tekoa ei pidetty vakavana itsemurhayrityksenä

Lentokonekaappaaja Oleg Kozlov viilsi luovutustaan edeltäneenä päivänä vasempaan käsivarteensa kaksi isoa haavaa eristyssellissään Helsingin lääninvankilassa. Kozlov kiidätettiin Kirurgiseen sairaalaan, jossa toiseen haavaan ommeltiin kolme tikkiä ja toiseen kaksi. Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston apulaisosastopäällikkö Risto Jalli ei pidä Kozlovin tekoa vakavasti otettavana itsemurhayrityksenä.

21.8.1990: Suomi palauttaa kaapparin Neuvostoliittoon

Neuvostoliittolainen konekaappari Mihail Varfolomejev palautetaan kahden viikon kuluessa Neuvostoliittoon. Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) päätti luovuttamisesta maanantaina.

23.8.1990: Tänään luovutettava Varfolomejev vahingoitti itseään viime viikolla

Neuvostoliittolainen konekaappari Mihail Varfolomejev kertoo yrittäneensä itsemurhaa vankilassa viime perjantaina. Helsingin lääninvankilan johtajan Raimo Valtosen mielestä kyse ei ollut itsemurhayrityksestä vaan naarmusta. Varfolomejev viilsi käsivarttaan partakoneen terällä, minkä jälkeen hänet vietiin sairaalaan.

7.10.1990: Kaappari uhkasi räjäyttää koneen
Yksin toiminut mies paljastui lopulta aseettomaksi

Pommin räjäyttämisellä uhannut lentokonekaappari Nikolai Ivanovits Selivanov antautui poliisille muutama minuutti sen jälkeen, kun kone oli laskeutunut Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vuonna 1949 syntynyt Selivanov on anonut turvapaikkaa Suomesta. Viranomaiset eivät perjantaina kertoneet turvapaikka-anomuksen perusteita. Matkustajien mukaan kaappari oli koneessa valitellut kurjia olosuhteitaan Neuvostoliitossa.

25.10.1990: Virolaiset lääkärit totesivat Mihail Varfolomejevin terveeksi

Konekaappari Mihail Varfolomejev on todettu terveeksi ja syyntakeiseksi virolaisten lääkäreiden mielentilatutkimuksessa Tallinnassa. Päätös syntyi keskiviikkona yhteistyössä suomalaisen asiantuntijan, professori Kalle Achtén kanssa. Tulos vastaa kesällä Suomessa tehtyä mielentilatutkimusta, jossa Varfolomejevilla todettiin vain persoonallisuuden häiriö. "Hän on ujo, estynyt ja arka, mutta tämä ei suinkaan tee häntä mielisairaaksi", Achté sanoo. Neuvostopsykiatrit olivat sanoneet Varfolomejevin potevan skitsofreniaa.

26.10.1990: Sisäministeri ei vakuuttunut Selivanovin vainoamisesta
Rantanen hylkäsi konekaapparin turvapaikka-anomuksen

Sisäministeri Jarmo Rantanen (sd) hylkäsi neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin turvapaikka-anomuksen torstaina kahdella perusteella. Ensinnäkin Rantasen päätöksessä sanotaan, ettei turvapaikka-anomuksen tueksi ole esitetty selkeitä todisteita siitä, että Selivanovin kohtelu olisi ollut pakolaissopimuksen määrittelemää poliittista vainoa. Toisaalta Selivanovin epäillään syyllistyneen raskaaseen ei-poliittiseen rikokseen eli lentokoneen kaappaamiseen.

14.11.1990: Neuvostokaapparin naapurit syyttävät miliisiä vainosta
Selivanovia koskeva vetoomus toimitettiin oikeusministeriölle

Neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin asianajaja Markku Fredman on toimittanut oikeusministeriölle nipun asiakirjoja, jotka Fredmanin mielestä todistavat Selivanovin joutuneen mielisairaalaan poliittisista syistä. Neuvostoliitosta saatujen asiakirjojen joukossa on mm. Selivanovin naapureiden hiljattain kirjoittama vetoomus, jonka mukaan miliisi on vainonnut Selivanovia ja hakannut hänet useita kertoja naapureiden silmien edessä.

16.11.1990: Miinoilla uhkaillut kaappari pyysi turvapaikkaa Suomesta
Pako ulkomaille oli protesti Neuvostoliiton oloja ja hallintoa vastaan

Neuvostoliiton sisäisellä lennolla olleen matkustajakoneen kaapannut 31-vuotias Alexander Vilesov pyrki Ruotsiin. Vilesov kertoi, että kaappaus oli vastalause Neuvostoliiton oloja ja hallintoa vastaan. Tupolev 134 kaapattiin miinalla uhaten Helsinki-Vantaan lentoasemalle torstaiaamuna. Kaappaaja antautui pian koneen laskeuduttua ja pyysi turvapaikkaa.

22.11.1990: KKO: Selivanov voidaan palauttaa NL:oon

Korkeimman oikeuden (KKO) mukaan neuvostoliittolainen konekaappari Nikolai Selivanov voidaan luovuttaa Neuvostoliittoon. KKO:n mielestä ei ole todennäköistä, että Selivanov joutuu kotimaassaan vainon tai muiden epäinhimillisten toimien kohteeksi mielipiteidensä takia. Selivanovin palauttamisesta päättää oikeusministeri aikaisintaan ensi viikolla.

3.12.1990: Nikolai Selivanov palautetaan

Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) päätti perjantaina palauttaa neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin kotimaahansa. Luovutuspäätös noudatteli samaa kaavaa kuin aiemmista neuvostokaappareista tehdyt palautuspäätökset.

25.1.1991: Konekaapparin turvapaikkahakemus hylättiin

Sisäministeriö on hylännyt neuvostoliittolaisen konekaapparin Aleksander Vilesovin turvapaikkahakemuksen. Sisäministeri Jarmo Rantasen (sd) päätöksen mukaan Vilesovia ei voida pitää YK:n pakolaissopimuksen tarkoittamana pakolaisena. Vilesovia ei Rantasen mielestä voi pitää myöskään suojelun tarpeessa olevana, joten hänelle ei myönnetty oleskelulupaa. Turvapaikkapäätöksen mukaan Vilesovin poliittinen toiminta ei ole ollut niin laajaa, että häntä olisi sen takia vainottu kotimaassaan.

21.2.1991: Korkein oikeus: Neuvostokaappari Vilesov voidaan luovuttaa

Korkeimman oikeuden mukaan neuvostokaappari Aleksandr Vilesovin luovuttamispyyntöön voidaan laillisesti suostua. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset eivät estä palauttamista. Vilesov itse on aiemmin ilmoittanut oikeusministeriölle, ettei hänkään vastusta luovuttamispyyntöä.

26.2.1991: Neuvostokaappari Vilesov palautetaan

Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) päätti sunnuntaina palauttaa neuvostoliittolaisen konekaapparin Aleksander Vilesovin kotimaahansa. Luovutuksen ehtona on, ettei Vilesovia syytetä Neuvostoliitossa muusta kuin konekaappauksesta. Oikeusministeriö esitti luovutuspäätöksen yhteydessä Neuvostoliitolle pyynnön saada tietoja Vilesovin jutun jatkokäsittelystä Neuvostoliitossa.

2.3.1991: Selivanovin mielentila tutkittiin ilman suomalaislääkärin läsnäoloa
Neuvostoliitto myöntää rikkoneensa Suomen asettamia luovutusehtoja

Neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin mielentila on tutkittu Neuvostoliitossa ilman suomalaista lääkäriä. Neuvostoliiton ulkoministeriö myöntää maan rikkoneen Suomen asettamia luovutusehtoja tältä osin ja pahoittelee "kiusallista erehdystä". Suomen Moskovan-suurlähetystölle toimittamassaan viestissä Neuvostoliitto toteaa, ettei Suomen viranomaisille "valitettavasti" ehditty toimittaa tietoa mielentilatutkimuksen alkamisesta "eräistä puhtaasti teknisistä syistä".

3.3.1991: Oikeusministeri Tarja Halonen: Selivanovin tutkiminen ilman suomalaislääkäriä oli "ohitus" N-liitossa

Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) luonnehtii "ohitukseksi" sitä, että konekaappari Nikolai Selivanoville tehtiin mielentilatutkimus Neuvostoliitossa ilman suomalaista lääkäriä. Halonen oli asettanut Selivanovin palauttamisen ehdoksi, että suomalainen lääkäri saa olla mukana tutkimuksissa. Ministeri Halosen mukaan Selivanoville tehtyihin tutkimuksiin voi nyt perehtyä ainoastaan papereiden perusteella.