sunnuntaina, tammikuuta 27, 2008

Arvoitus





Totuuden NJET-liitteen Tuomo Väliaho kyselee mitä nimeä vuoden 1918 tapahtumista tulee käyttää.







*Jos tämä oli sisällissota, niin milloin käytiin kansalaissota?

"Kyse oli samasta kahinasta. Nimityksiä vuoden 1918 sodalle on joku laskenut yli kolmekymmentä erilaista. En ole tarkistanut pitääkö väite paikkansa", naurahtaa [Marko] Tikka.
Muita käytettyjä nimityksiä olivat ainakin lahtarisota, veljessota, kapina ja "Suomen valkoisen armeijan lihatiski", jota nimitystä on käyttänyt radiotoimittaja Hannu Taanila.
Siinä ne tärkeimmät tulivatkin. Mutta sitten lukijoille pieni arvoitus: mikä on se ajankohtainen puusta ja viikonpäivästä muodostuva yhdyssana, jota ei käytetä Tuomon artikkelissa ja joka on esiintynyt Totuudessa 2000-luvulla tasan yhden kerran?

[Lisäys 28.1.: Njetin kannen oikeoppisuuden vahvistaa Juhani Lohikosken eilinen tervehdys:
Hyvää vallankumouksen 90-vuotispäivää.
Eilinen Risto Arkimiehen dokumentti "Vuoden 1918 muistoja" sen sijaan sisälsi Pikkupojan mielestä jopa Puolueen vastaisia tulkintoja. Dokumentin missanneet voivat käydä katsomassa sen 3.2. asti täällä.]

13 kommenttia:

  1. Veikkaan, että aika monessa suomalaisessa taloudessa radio pantiin kiinni, kun siellä puhui mies nimeltä Hannu Taan...

    Minulle tulee puusta ja viikonpäivästä mieleen ainoastaan Palmusunnuntai eikä se ole vielä ajankohtainen.

    VastaaPoista
  2. Hmmm... hyvin on onnistuttu sana pesemään pois, kun ei edes Hammer tiedä!

    Kts. Virmavirran kolumni.

    VastaaPoista
  3. Löytyihän se.

    Tammisunnuntai

    Minulle termi ei ole yllättäen ennestään tuttu. Tosin en itse ole hirveästi Vapaussodan tapahtumiin perehtynyt, vaan olen enemmän ollut kiinnostunut sodanjälkeisen ajan tapahtumista sen jälkeen, kun arkistot avautuivat.

    VastaaPoista
  4. Myöhästyin. En olisi itsekään tuota tietänyt ennalta.

    VastaaPoista
  5. Asiasta toiseen...

    Psycho esittää ohessa huiman vaalianalyysin taas kerran.

    Psycho on musta..eiku

    Kyllä se vaan osaa.

    VastaaPoista
  6. Pelkonen lienee ollut näitä lahtareita. Häpeäkseni joudun minäkin myöntämään, ettei tammisunnuntai ollut tuttu asia ennen tätä, vaikka vastaavasti kyllä tiesin Kämärän taistelun muistomerkstä.

    VastaaPoista
  7. "Psycho esittää ohessa huiman vaalianalyysin taas kerran.

    Psycho on musta..eiku

    Kyllä se vaan osaa."

    Mitäs vikaa tuossa analyysissa on?

    Kuinka moni täällä muuten lukee säännöllisesti Voimaa?

    VastaaPoista
  8. Sukuni on Tampereelta ja kauttaaltaan tummanpunainen. Varaan itselleni oikeuden kutsua punakapinaa punakapinaksi, koska niin teki isoäitini (SKDL) ja isoisänikin (Tampella, Lokomo, JR8, veter., sotainvalid., alkoh.)

    Toinen suosittu versio: kapinakevät.

    Varaan myös oikeuden laulaa kännissä itkien Punaorvon valaa, koska niin meillä on aina tehty.

    VastaaPoista
  9. Niin, Tammisunnuntai viittaa siis venäläisten aseistariisumiseen. Se ei taas sovi luokkasota-lokeroon, joten koko sana on ollut paitsiossa 30-40 vuotta. Jos haluatte (vaikka lapsillenne) yleisesityksen Vapaussodasta muunkin kuin Puolueen näkökulmasta, suosittelen vaikka tuota Mattilan ja Kempin Suomen Vapaussota 1918-kirjaa.

    Tancredo: Voima? Eipä ole tullut luettua, onko siinä ollut jotakin mitä Totuudessa ei ole ollut?

    Voima on kriittinen yhteiskunnallis-kulttuurinen julkaisu, jonka artikkeleista välittyy useimmiten voimakas vastakulttuurinen asenne. Lehden artikkelit käsittelevät muun muassa kapitalismia, ihmisoikeuksia, ympäristöpolitiikkaa sekä yhteiskunnallista tilannetta esimerkiksi Tšetšeniassa, Israelissa ja Suomessa.

    Vuonna 2001 Voimalle myönnettiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto.[3]

    Lehteä julkaisee Voima Kustannus, jonka osakkaita ovat Rosebud Books, Suomen Rauhanpuolustajat, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Like Kustannus sekä Heikki Hiilamo.


    Fariseus: Tottakai, mutta varaudu siihen että yksinoikeutta sanan käyttöön et tule saamaan! Jos Totuuden mielen mukaan menee, niin kapina lienee kohta se ainoa oikea ja virallinen nimi ;)

    VastaaPoista
  10. Kun kasvuideologian ja kilpailupolitiikan fyysiset rajat väistämättä tulevat vastaan, voivat Wikiopiston kaltaiset hankkeet paljastaa rajattomien henkisten voimavarojen mahdollisuudet. Markkinalogiikan ulkopuolella toimiva vapaa ja yhteistoiminnallinen tutkimus ja opetus voi hyvinkin olla jopa välttämätöntä, kun markkinatalouden aiheuttamaa kuunmaisemaa ryhdytään elävöittämään ja tekemään ihmisasuttavaksi. (Vieraskynä)

    Globalisaatio vie työpaikat jo työttömiltäkin (Päivän otsikko)

    VastaaPoista
  11. Tämä Marko Tikka oli tänään Puolueen ämyrin Ykkösaamussa ja selitti, kuinka 'sisällissota' on terminä puolueeton.

    Vapaussota, luokkasota ja kansalaissota kuulemma edustavat poliittisesti värittyneitä käsityksiä.

    Tikan mukaan sisällissodan vaiheet tunnetaan varsin hyvin, mutta saksalaisten roolia siinä tapauksessa, että Saksa olisi voittanut I maailmansodan, ei ole käsitelty. Tikan mielestä Suomesta olisi tullut jonkinlainen Saksan protektoraatti tuossa tapauksessa.

    Mielenkiintoista tuossa on se, että historiantutkija ensin määrittää, mikä on puolueetonta historiantutkimusta (ja tekee samalla itsestään puolueettoman) ja sen jälkeen lähtee spekuloimaan asioilla, jotka eivät koskaan tapahtuneet.

    Sen verran tuo sota on vaikuttanut, että vuonna 1918 häviävällä puolella olleiden jälkeläiset ovat katkeroituneet niin, että heistä tuli myöhemmin kommunisteja. Jaakko Laakso on hyvä esimerkki tästä.

    VastaaPoista
  12. Sana oli minullekin tyystin outo, mutta niinpä Uusisuomi.fi taas ansaitsi pisteitä uutisoimalla aiheesta:

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/12531-ministerille-se-oli-vapaussota

    VastaaPoista
  13. Dr. Doctor28/1/08 22:21

    Myös Aamulehteä pysyi likemaan oksentamatta. Hesari on kyllä omaa luokkaansa....

    VastaaPoista

Valitse itsellesi jokin nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. "Nimetön" ei ole nimi!