perjantaina, maaliskuuta 30, 2007

Puutarhatontut ja muut menninkäiset

Vaalisunnuntaina Keisarin tasavallassa tapahtui muutakin surullista kuin se, että moni äänesti väärin. Nimittäin Totuuden suuri vastavallankumouksellinen kirjoitussarja Muuttuva ilmasto päättyi. Nyt tämän huikean journalistisen taidonnäytteen kruunukin on saatu vihdoinkin myös verkkoon Totuutta tilaamattomien iloksi.

Kuten Pikkupoika raportoi viimeisessä osassa Totuuden ystävälliset penaalit lupasivat vastata lukijoiden kysymyksiin, jotka voi käydä lukemassa täällä.
Helsingin Sanomissa on runsaan puolen vuoden ajan käsitelty ilmaston lämpenemistä ja sen seurauksia Muuttuva ilmasto -nimisessä sarjassa. Sarja päättyy nyt lukijoiden kysymyksiin.
Tämä vastuullinen sarjan päättävä kirjoitus oli annettu tehtäväksi penaali Johanna Mannilalle, joka sarjan aiemmassa osassa kirjotti aivan ennätyksellisen tuoreen artikkelin metaanista. Viimeisen osan Johanna on otsikoinut Pikkupojan älylle aavistuksen omituisesti: Energiansäästö ja -tuotanto kiinnostivat eniten HS:n ilmastosarjan lukijoita
-- Biojätteestä ja hehkulampuista tuli kysymyksiä, autoista ei
. Autoista Pikkupoika ei löytänyt kysymyksiä, mutta eipä juuri energiansäästöstä, biojätteistä tai hehkulampuistakaan.

Joka tapauksessa on mielenkiintoista tarkastella mitkä kysymykset pääsivät oikein paperille asti. Johanna kirjoittaa valintakriteereistä.
Lukijoilta pyydettiin kysymyksiä siitä, miten ilmastonmuutos näkyy arjessa nyt ja tulevaisuudessa. Julkaistavat kysymykset valittiin niiden ajankohtaisuuden perusteella.
Katsotaanpa näitä ajankohtaisia kysymyksiä.
Helsinkiläinen Kari toivoi HS:n kertovan naapureille, miksi biojätettä ei pidä panna kaatopaikalle menevän sekajätteen joukkoon.
Kas, kas, tätä ei löydykään kysymyspalstalta. Entäpä seuraava.
Espoolainen Kirsi halusi tietää, miten muovikassit vaikuttavat ilmastonmuutokseen.
Ei tätäkään! Seuraavan on jo pakko löytyä, kun se on kysytty oikein useampaan kertaan.
Helsinkiläinen Markku halusi lisää tietoa energiantuotannosta Tukholmassa ja Helsingissä, ja samaa kyselivät Jukka ja Ari
Eipä löydy, kummallista. Next.
Vantaalainen Krista kysyi, miksei meille opeteta energiansäästöä tarmokkaammin.
Eipä ole Kristankaan kysymystä verkossa, eikä liiemmin Sirpan, Janin tai Kalevin.
Turkulainen Sirpa ihmetteli, miksei Helsingin Sanomissa uutisoitu Australian hallituksen helmikuista päätöstä kieltää hehkulamppujen käyttö.
...
Porvoolainen Jan halusi tietää, miksi Helsingin Sanomat vaikenee luonnonmukaisen viljelyn eduista energiansäästämisessä.
...
Iisalmelainen Kalevi oli puolestaan huolissaan siitä, että suomalaiset eivät usko ilmastonmuutokseen.

Kummalista, yhtään kysymystä ei löytynyt verkkopalstalta, eikä yhteenkään verkkopalstalaisen kysymykseen ollut vastattu. Varmaankin Totuus on saanut kasapäin kysymyksiä ns. perinteisen postin välityksellä.

Paperipostin puolesta puhuu myös kyselijöiden nimet/nimimerkitkin, jotka selkeästi poikkeavat verkkopalstalaisten vastaavista. Kauan, kauan sitten nuoruudessaan Pikkupoika lueskeli (salaa häpeillen) sellaisia kuvapainoitteisia kiiltopaperijulkaisuja. Niissä lehdissä oli lukijanpalstalla ja joskus kirjoittajinakin sellaisia henkilöitä kuin "Kotirouva Hyvinkäältä", "Pervo-Pirkko Porvoosta", "Kiima-Kirsi Oulusta", jne. Ja nekin olivat ihan aitoja ihmisiä, uskokaa pois!

2 kommenttia:

  1. Pienissä paikallislehdissä toimitus johtuu usein tekemään itse yleisönosastokirjoituksia, koska niistä ei muuten saa riittävästi palstantäytettä.

    En ole aiemmin kuullut vihjattavan, että sanomalehti itse laatisi yleisökysymyksiä, koska ne ovat ideologisesti vääriä. Voin tosin kuvitella, että Neuvostoliitossa niin tapahtui.

    Häpeillen luettavien kiiltopaperilehtien mehukkaimmat yleisönosastojutut lähtevät tietystikin toimituksen kynästä. Näissä jutuissa totuusarvot saavat väistyä hyvän fantasian tieltä enkä usko tämän lukijoita erityisemmin haittaavan.

    VastaaPoista
  2. Hyvää työtä Pikupoika! En olis itse huomannut tuota! Sama dsurnalistinen taso oli tän päivän Nytissä, kun abortti-artikkelin tyttö vuonna 2002 oli 22 vuotias, ja nyt viisi vuotta myöhemmin jo 29-vuotias.

    Mutta näistä toimituksen kirjoitamista jutuista tuli mieleeni eräs 70-luvun Suosikin lääkäripalstalta seuraava mieleeni jäänyt kysymys-vastaus (toimitus ylitti siis itsensä tai sitten kysyjä oli harvinaisen hyvän hymöörintajun omistanut nuorimies): Opiskelijapoika kysy lääkäriltä, että oli huomannut peilillä itseään tarkastellessaan, että peräaukko ei ollut ruskea vaan musta. Huolestuneena hän kysyikin, voiko se johtua siitä, että hän syö paljon lakritsia. Lääkäri vastas, että ei se siitä johdu, keskity nyt vain opintoihisi.

    VastaaPoista

Valitse itsellesi jokin nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. "Nimetön" ei ole nimi!