Omar Bahaaldin

Pienen pieni STT:n uutinen kiinnitti pikkupojan huomion aamuisessa paperi-Totuudessa (samasta uutisesta kirjoitti myös Junakohtaus):

Sananvapautta puolustavat irakilaiset ja iranilaiset osoittivat perjantaina mieltä Helsingin keskustassa.

Paitsi että asia sinällään oli hieno yllätys, niin järkytyksenä tuli jälleen kerran se että Keisarin tasavallan media onnistui jälleen lähes kokonaan sivuuttamaan tällaisen Ideologian vastaisen tapahtuman. Mielenosoituksen organisoijaksi paljastui tuttu nimi: Bahaaldin Omar (alias Rebwar Arif)!
[Näin päin hän itse näyttäisi nimet kirjoittavan.]

Omar on Suomeen 1990 kiintiöpakolaisena otettu Irakin kurdi, joka on mm. virunut kuolemaantuomittuna Saddamin vankilassa. Nykyään Suomen kansalainen ja varsin aktiivinen politiikassa. Ennen Irakin sodan vastaisista mielenosoituksista Omar oli tuttu mies vain muutamalle aktivistille lähinnä tasa-arvo ja rasismin vastaisesta-työstään. Irakin sota nosti hänet erääksi Puolueen "Irak-asiantuntijaksi" ja lähes Puolueen median kansikuvapojaksi (esim. Totuus, Kaleva, Hufvudstadsbladet, Hämeen Sanomat).

Viime keväänä Omar nousi jälleen otsikoihin. Hänet oli pidätetty Irakissa hänen arvosteltua Irakin kurdialueella valtaapitävää PUK-puoluetta. Nopeassa tahdissa tieto tästä Totuuden rauhanaktivistin pidätyksestä levisi aktivistipiireissä ja vetoomuksia alettiin jo väsätä urakalla. Omar kuitenkin vapautettiin viikon kuluttua, eikä suuriin kampanjoihin ehditty ryhtyä.

Syy Omarin vainoamiseen on se että hän on vakaumuksellinen kommunisti. Hän liittyi 16-vuotiaana siihen aikaan selkeän äärivasemmistolaiseen PUK:hon, ja kuuluu nykyään mm. Irakin työväen kommunistisen puolueen (Worker-Communist Party of Iraq, WCPI) keskuskomiteaan. Näissä yhteyksissä Omar tuntuisi käyttävän tuota Arif-nimeä. WCPI:llä on muuten Suomen osastossa ainakin kaksi jäsentä, sillä Omar ei ole sen puheenjohtaja :) Tämäkin äärivasemmistopuolue on ilmeisesti yksi näitä uudehkoja pikkuruisia kommunistipuolueita, jotka kaikki sanovat edustavansa "oikeaa" Marxismia muiden edustaessä "väärää". WCPI:n version sen erosta Irakin kommunistipuolueeseen voi lukea tästä (onkohan Rebwar Ahmad sukua?). WCPI:n kotisivuilta kaikkien Keisarin tasavallan kommunistien, "suvaitsevaisten", ja muiden "edistyksellisten" pitäisi lukea WCPI:n ideologin kirjoituksesta osat 2: Where is the 'Civilised World?' ja 3: The Demise of Political Islam. Suomessa Omarin ansioista kommunismin parissa ei juurikaan kirjoiteta, vaan häntä usein tituleerataan perustamansa, aavistuksen epämääräisen oloisen, Irakilaisten pakolaisten kansainvälisen federaation (International Federation of Iraqi Refugees, IFIR) puheenjohtajaksi.

Asiaan. Omar toteaa Arabikansojen ystävyysseura AKYS-tiedotteen viime keväisessä haastattelussa seuraavaa.

Solidaarisuus, ihmisoikeudet, ja tasa-arvo ovat avain. Meidän pitää jatkaa taistelua sodan ja väkivallan lopettamiseksi.

Näiden arvojen pohjalta on johdonmukaista järjestää perjantaisen tapainen mielenosoituksen. Mutta missä ovat kaikki Omarin suomalaiset toverit, ne samat joiden kanssa on väännetty yhteisiä lausumia ja joiden tilaisuuksiin Omar on aina ollut tervetullut puhumaan? Mitä tekee AKYS, sosialistiliitto, KePa/ Rauhankasvatusinstituutti, ulkoministeri, ja monet muut toverit? Eivät ainakaan ole mielenosoituksessa Omarin kanssa yhteisiksi julistamiensa arvojensa puolesta tai edes solidaarisuutta Omarille osoittamassa. Miksei Totuus saa lähetettyä muutaman sadan metrin päähän lasipalatsistaan edes valokuvaajaa, tai saa tehtyä omaa haastattelua? Niinpä. Pikkupoika sanoo sen ääneen:

Omar, johdonmukaisesti arvojasi puolustustava ihmisenä sinulle saattaa tulla yllätyksenä, että lähimmät toverisi tuomitsevat sinutkin kutakuinkin oikeistolaiseksi rasistiksi. Tätä kuitenkin Ideologia Keisarin tasavallassa on: epäjohdonmukaista jatkuvaa takinkääntöä. Jos satut olemaan väärää mieltä asioista, sinusta tulee persona non grata, eivätkä mielipiteesi kelpaa edes Puolueen median yleisönosastoille.

Pikkupoika tuskin on monessakaan asiassa yhtämieltä Omarin kanssa. Mutta ollaan rehellisiä: Omar on -- päinvastoin kuin Keisarin tasavallassa kasvaneet toverinsa -- rehellinen, johdonmukainen, ja sanansa mittainen mies.

Hatunnosto ja syvä kumarrus.