tiistaina, tammikuuta 04, 2011

TtPpkkit: Leikinlaskusta torjuntatoimiin

Edellisen kirjoituksen kommenteissa Vasarahammer väheksyi lähes törkeästi Totuutta epäilemällä, että Pikkupojan muutama lainaus edustaisi lähes kaikkea sen ilmatototuus -kirjoittelua 1990-luvulla.

Todellisuudessa Totuus on seissyt jo reilut parikymmentä vuotta järkähtämättömällä sitkeydellä Puolueen ilmastotiedotuksen etusivulla, ja sitä taistelua on johdettu suoraan edestä säännöllisillä päätönkirjoituksilla. Pelkästään tätä päätönkirjoitusmateriaalia on kertynyt niin valtavasti, ettei sille voi tehdä oikeutta parissa blogikirjoituksessa. Niinpä kunnianosoituksena kaikille ilmastostiedotuksen veteraaneille Lasitalossa tässä blogissa aloitetaan upouusi Totuus taisteli. Pikkupoika kertoo: kuvauksia ilmastotiedotuksen tapahtumista (TtPpkkit)-sarja, jossa nostetaan esiin valikoituja sankaritarinoita. Aluksi pelkästään päätönkirjoituksista, myöhemmin ehkä rivipenaalienkin tarinoita. Kunnian sarjan aloitukseen saa seuraava, usein suorastaan röyhkeästi kierrätetty ikituore klassikko yli 20 vuoden takaa.
Kasvihuoneilmiö täytyy tästä lähtien ottaa huomioon kaikissa ratkaisuissa ja hankkeissa. Elämän alku ja perusedellytys, lämpöä pidättävä kaasukerros maapallon ympärillä vahvistuu kiistatta ja ilmasto lämpenee nopeasti. Kylmissä Pohjoismaissa muutos saattaa tuntua tervetulleelta, mutta muutaman vuosikymmenen aikavälillä tai maailmanlaajuisesti ilmiötä ei voi kuitata huolettomalla leikinlaskulla.

Teknistieteellisten akatemioiden raportti nimeää kasvihuoneilmiön maapallon vakavimmaksi vaaraksi. Tutkijat ja tiedemiehet pitävät yksimielisesti lämpenemistä tosiasiana. Vain sen nopeudesta ja seurauksista eri alueilla esitetään erilaisia malleja ja ennusteita. Tutkimuksia tarvitaan lisää, mutta niiden tuloksia ei saa jäädä odottelemaan toimetonna. Kasvihuonekaasujen syntyä pitää vähentää kaikin keinoin samalla, kun yritetään varautua ilmaston muutoksen seurauksiin.

Vaikka mannerjäätiköt eivät hevin sula, lämpö nostaa jonkin verran merenpintaa. Kotoiset ruokakasvit on valmistauduttava vaihtamaan eteläisempiin lajikkeisiin ja männyn sijasta kannattaa jo ryhtyä miettimään lehtikuusen, tammen ja pyökin kasvuedellytyksiä. Oleellisinta on kuitenkin jarruttaa muutosta vähentämällä jyrkästi hiilidioksidipäästöjä, sillä tuntuvin rajoituksinkin ilmiön pysäyttäminen vie pari, kolme vuosikymmentä.
---
Vaikka ilmaston muutos koettelee ankarasti Pohjoismaita, niillä on kehittyneen tekniikan ja vaurauden turvin hyvät mahdollisuudet sopeutua paikallisesti uusiin oloihin. Mikään maa ei voi punnita koko maapalloa ravistelevaa ilmiötä vain omalta kannaltaan. Jos nykyiset vilja-aitat aavikoituvat, kansojen nälkä voi romuttaa niin poliittiset kuin taloudellisetkin järjestelmät. Omien ratkaisujen ohella Suomen täytyy kiirehtiä kansainvälisiä sopimuksia rajoittaa tuhoisia päästöjä nopeampaa vauhtia.

Leikinlaskusta torjuntatoimiin, 26.3.1990
Stay tuned for more!

5 kommenttia:

  1. Totuus on muka 20 vuotta markkinoinut ilmastonmuutosta pääkirjoitussivullaan. Ei voi pitää paikkansa. Nimittäin Marko Hamilo valistaa meitä "Nauka"-lehdessä:

    Ilmastoskeptikot taitavat markkinoinnin

    VastaaPoista
  2. Kyllä Marko tietää, hän on entinen Totuuden penaali. Tunnustetaan tähän samaan syssyyn karmea virhe: erehdyin vajaa viisi vuotta sitten kutsumaan Markoa "lähes täysipäiseksi". Anteeksi.

    VastaaPoista
  3. Tämä on denialistinen blogi ja sinä olet denialisti. Paljonko Exxon-Mobil maksaa tämän blogin pitämisestä?

    VastaaPoista
  4. Etkös sinä ole vanha alarmisti?

    VastaaPoista
  5. En ole ennnntinen alarmisti vaan olin enemmänkin ilmastoagnostikko.

    Suhtautuminen ns. ilmastonmuutokseen voidaan selvittää esim. kysymällä itseltä seuraavat kysymykset:

    - Onko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos totta?
    - Jos on, kuinka suuri on ihmisen vaikutus?
    - Jos ihmisen vaikutus on suuri, voidaanko sille tehdä mitään?
    - Jos se on pieni, kannattaako sille tehdä mitään?
    - Jos voidaan, miten suuria uhrauksia sen hidastamiseksi kannattaa tehdä?
    - Miten paljon ehdotetut torjuntatoimet vaikuttavat verrattuna siihen, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä mitään?
    - Mikä on ehdotettujen torjuntatoimien kustannus verrattuna varautumiseen ilmastonmuutoksen seurauksiin?

    Kioton sopimus oli minulle eräänlainen käännekohta. Kyseisen sopimuksen todelliset vaikutukset ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen olivat mitättömät, joten sopimuksella oli pelkästään poliittista merkitystä.

    Sen jälkeen olen ymmärtänyt ilmastoalarmismin kvasiuskonnollisen luonteen ja sen, että järjellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Joillekin kyse ei ole uskonnosta vaan jonkinlaisesta luottamuksesta tieteen auktoriteettiin eli siihen, että tiede on puhdasta eivätkä siihen vaikuta inhimilliset heikkoudet. Näinhän asia ei valitettavasti ole.

    Se, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos joskus osoittautuu kuplaksi, vahingoittaa tieteen ja ympäristöliikkeen uskottavuutta. Tämä mielestäni selittää osan alarmistien paniikkireaktioista meneillään olevaan ankaraan talveen.

    VastaaPoista

Valitse itsellesi jokin nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. "Nimetön" ei ole nimi!