TtPpkkit: Leikinlaskusta torjuntatoimiin

Edellisen kirjoituksen kommenteissa Vasarahammer väheksyi lähes törkeästi Totuutta epäilemällä, että Pikkupojan muutama lainaus edustaisi lähes kaikkea sen ilmatototuus -kirjoittelua 1990-luvulla.

Todellisuudessa Totuus on seissyt jo reilut parikymmentä vuotta järkähtämättömällä sitkeydellä Puolueen ilmastotiedotuksen etusivulla, ja sitä taistelua on johdettu suoraan edestä säännöllisillä päätönkirjoituksilla. Pelkästään tätä päätönkirjoitusmateriaalia on kertynyt niin valtavasti, ettei sille voi tehdä oikeutta parissa blogikirjoituksessa. Niinpä kunnianosoituksena kaikille ilmastostiedotuksen veteraaneille Lasitalossa tässä blogissa aloitetaan upouusi Totuus taisteli. Pikkupoika kertoo: kuvauksia ilmastotiedotuksen tapahtumista (TtPpkkit)-sarja, jossa nostetaan esiin valikoituja sankaritarinoita. Aluksi pelkästään päätönkirjoituksista, myöhemmin ehkä rivipenaalienkin tarinoita. Kunnian sarjan aloitukseen saa seuraava, usein suorastaan röyhkeästi kierrätetty ikituore klassikko yli 20 vuoden takaa.

Kasvihuoneilmiö täytyy tästä lähtien ottaa huomioon kaikissa ratkaisuissa ja hankkeissa. Elämän alku ja perusedellytys, lämpöä pidättävä kaasukerros maapallon ympärillä vahvistuu kiistatta ja ilmasto lämpenee nopeasti. Kylmissä Pohjoismaissa muutos saattaa tuntua tervetulleelta, mutta muutaman vuosikymmenen aikavälillä tai maailmanlaajuisesti ilmiötä ei voi kuitata huolettomalla leikinlaskulla.

Teknistieteellisten akatemioiden raportti nimeää kasvihuoneilmiön maapallon vakavimmaksi vaaraksi. Tutkijat ja tiedemiehet pitävät yksimielisesti lämpenemistä tosiasiana. Vain sen nopeudesta ja seurauksista eri alueilla esitetään erilaisia malleja ja ennusteita. Tutkimuksia tarvitaan lisää, mutta niiden tuloksia ei saa jäädä odottelemaan toimetonna. Kasvihuonekaasujen syntyä pitää vähentää kaikin keinoin samalla, kun yritetään varautua ilmaston muutoksen seurauksiin.

Vaikka mannerjäätiköt eivät hevin sula, lämpö nostaa jonkin verran merenpintaa. Kotoiset ruokakasvit on valmistauduttava vaihtamaan eteläisempiin lajikkeisiin ja männyn sijasta kannattaa jo ryhtyä miettimään lehtikuusen, tammen ja pyökin kasvuedellytyksiä. Oleellisinta on kuitenkin jarruttaa muutosta vähentämällä jyrkästi hiilidioksidipäästöjä, sillä tuntuvin rajoituksinkin ilmiön pysäyttäminen vie pari, kolme vuosikymmentä.
---
Vaikka ilmaston muutos koettelee ankarasti Pohjoismaita, niillä on kehittyneen tekniikan ja vaurauden turvin hyvät mahdollisuudet sopeutua paikallisesti uusiin oloihin. Mikään maa ei voi punnita koko maapalloa ravistelevaa ilmiötä vain omalta kannaltaan. Jos nykyiset vilja-aitat aavikoituvat, kansojen nälkä voi romuttaa niin poliittiset kuin taloudellisetkin järjestelmät. Omien ratkaisujen ohella Suomen täytyy kiirehtiä kansainvälisiä sopimuksia rajoittaa tuhoisia päästöjä nopeampaa vauhtia.

Leikinlaskusta torjuntatoimiin, 26.3.1990

Stay tuned for more!