Totuus: Litisevät talvet tulivat jäädäkseen

Maapallo on edellisen vuosisadan aikana lämmennyt lähes asteen. Seuraavien 50-60 vuoden kuluessa keskilämpötila noussee vielä 2-4 astetta. Muutos keskittyy napa-alueiden lähistölle.

Suomen talvet lämpenisivät peräti 8-14 astetta ja kesät 2-4 astetta. Pysyvä talvinen lumipeite olisi vain Lapissa. Kasvukausi pitenisi, mutta maatalouden ylituotanto pahenisi ja metsiä vaivaavat hyönteiset ja lahottajasienet menestyisivät hyvin.

Totuus, 16.3.1990

Tulevaisuudessa Suomen metsät kasvavat lehtikuusia, tammia, lehmuksia ja pyökkejä, jos metsätalous pystyy sopeutumaan tulevaan ilmastomuutokseen. Ellei muutokseen varauduta, metsät ränsistyvät ja kuolevat nykyistä lämpimämpien ja kosteampien säiden vuoksi. Lämpimän sään takia metsiin iskevät myös uudet taudit ja tuholaiset. Metsäntutkijat varoittivatkin metsäviikon aluksi Helsingissä muutoksen rajuudesta yksituumaisesti. Puulajien vaihtamisesta ei kuitenkaan ole tehty konkreettisia suunnitelmia. Vain koivun viljelyalaa on mahdollista lisätä nopeasti.

Totuus, 21.3.1990

Viiden viime vuoden aikana talvisää on ollut yhä useammin sumuinen ja loskainen. Vuoden keskilämpötilat ovat nousseet koko maassa.

Jos tutkijoiden arviot kasvihuoneilmiön kiihtymisestä pitävät paikkansa, lauhat talvet ovat entistä yleisempiä. Hiihtokelit katoavat eteläisestä Suomesta, erityisesti rannikolta. Tosi talvea on haettava yhä pohjoisemmasta.

Totuus, 9.2.1992

Ne ovat tulleet jäädäkseen. Lauhankosteita, litiseviä, inhottavia räpäskätalvia on tulevina vuosina yhä useammin. Tänään syntyvä ihmisentaimi ei ehkä enää 50-vuotiaana näe pysyvää lunta Etelä-Suomessa.
---
Sielunsa silmin voi jo nähdä, kuinka Etelä-Suomen töppäreitä koristavat hiihtohissien rakenteet hiljakseen ruostuvat talven kosteassa lounaistuulessa. Vuosi vuodelta suksi tökkii yhä pahemmin Paloheinän laduilla. Hulluja ei enää saada numerojärjestykseen, kun massahiihdot perutaan lumenpuutteessa.
---
Hiihtäjienkään ei enää tarvitse tyytyä tavanomaisiin selkäkipu- ja voiteluselityksiin. Vastedes voi syyttää reilusti kasvihuoneilmiötä, sillä kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä ja happea hönkivien sademetsien hakkuut syövät hiihtäjien harjoitusmahdollisuudet.

Kyösti Pärssinen, Totuudessa 18.2.1995

Pilkkiminen on ensi vuosituhannella harvinaista herkkua Etelä-Suomen suurilla järvillä. Jos ilmastontutkijoiden ennustukset toteutuvat, pilkkijän kantava jääpeite muodostuisi vain muutamaksi viikoksi, ja leutoina talvina järvet eivät jäätyisi ollenkaan.

Tapio Mainio, Totuudessa 22.11.1995

Tänä talvena on ollut poikkeuksellisen kylmä, mutta niin oli myös talvella 1986-87, Etelä-Suomessa liki viikon melkein 40 pakkasastetta.

Ja tästä huolimatta ilmasto lämpenee, sanovat jo lähes kaikki ilmastotutkijat.

Ilmaston muuttuessa voi muuttua lähes kaikki: sade- ja kasvillisuusvyöhykkeet vaihtavat paikkaa, sään ääri-ilmiöt kuten tulvat ja kuivuudet, myrskyt ja tuulet lisääntyvät, merenpinta nousee ja alavat maat jäävät sen alle, maatalouden ja teollisuuden lähtökohdat vaihtuvat, ympäristöpakolaiset lähtevät liikkeelle, riitoja ja sotia käydään nyt aivan naurettavilta tuntuvista syistä . . .

Suomessa saattaisi joko lämmetä tai sitten kävisi päinvastoin, jos lämpöä tuova Golf-virta heikkenisi. Joka tapauksessa valuuttakurssien ja työttömyyslukujen lisäksi heilahtelisi moni muukin asia.

Erkki Laitila, Totuudessa 18.2.1996

Kevättulvat katoavat vain Etelä-Suomesta. Pohjois-Suomessa ne tulevat tavallista aikaisemmin ja jäävät nykyistä vähäisemmiksi, ja Etelä-Suomessa tulvii luultavasti talvisin. Järvien jäälle kertyy nykyistä vähemmän lunta, ja esimerkiksi Saimaan norpan saattaa olla hankalaa löytää kunnon pesäkinoksia.

Järvetkään eivät jäädy niin kuin ennen. Esimerkiksi Lappajärvi saattaa jäätyä, sulaa ja jäätyä jälleen eli niin kuin Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi sanoo: "Pilkkijöitä hukkuu." Itämeren jäät alkavat kadota

Seuraavat sata vuotta muuttavat Itämeren talvimerenkulkua aika lailla. Jo vuoteen 2050 mennessä jäätalven uskotaan lyhentyvän kuukaudella ja jään ohenevan 20 sentillä. Vain Perämeri, Saaristomeri ja Suomenlahden pohjukka jäätyvät. Vuonna 2100 jäätyy luultavasti vain Perämeri.

Ritva Likkanen, Totuudessa 5.6.1996

Uhanalainen tai uhkaava talvi

Talvi ei ole päässyt alkuun Etelä-Suomessa, koska vuorokauden keskilämpötila on pysynyt jatkuvasti nollan yläpuolella. Syksy tuntuu jatkuvan loputtomiin lauhana, märkänä ja paljon tavallista synkempänä, koska sumu ja pilvet peittävät auringon lähes aukottomasti.

Tutkijoiden mukaan monin paikoin lämpöennätyksiin yltänyt syksy on esimakua tulevan ilmaston lämpenemisen ennustetuista vaikutuksista Suomessa.
---
Pohjoisessa saadaan todennäköisesti tulevaisuudessakin kokea kaikki neljä vuodenaikaa, vaikka lumikausi lyhenisi ja pakkasen pauke vähän vaimenisi. Etelässä sen sijaan menetämme talven joko kokonaan tai se kutistuu lähes olemattomiin. Syksy vaihtuu kevääksi, kun aurinko alkaa paistaa riittävän pitkään.

Monen mielestä muutos on vain tervetullut: ei enää lumitöitä, ei jäisiä kelejä, ei talvirenkaita, ei huurtuvia silmälaseja eikä kömpelöä kääriytymistä turkkeihin ja villapaitoihin pakkasta vastaan. Lämmityslasku pienenisi ja halukkaat voisivat aina matkustaa etsimään talven iloja pohjoisesta. Tosin sielläkin talvimatkailukausi lyhenisi entisestään, jolloin ruuhkat laduilla ja rinteissä tiivistyisivät.

Arja Leppänen, Totuudessa 15.12.2000