torstaina, elokuuta 21, 2008

Dayron, lehmä, aasi ja silta

Totuuden väliaikainen urheilupenaali Reetta Meriläinen nosti tänään olympiahengessä ja yli 35 vuoden kokemuksen suomalla varmuudella urheilujournalismin aivan uusiin sfääreihin:
Guantánamo? Ensimmäisenä tulevat mieleen USA:n vankileiri, oranssihaalarit ja mielivalta.

Voiko Guantánamosta tulla mitään hyvää? Voi, sieltä tulee pika-aituri Dayron Robles, 21.

Niin, ja tuleehan sieltä Guantanamera, pikkutuntien kuubalaislaulu numero yksi. Sitä lauletaan ehdottomasti enemmän tunteella kuin taidolla, eikä sanoja muisteta.

Laulu alkaa: "Yo soy un hombre sincero. . ." eli "olen teeskentelemätön mies". Laulua voisi laulaa Dayron Robleskin eikä edes liioittelisi.

20 kommenttia:

  1. Kuuballa on vielä baseballin välieräottelu Suurta Saatanaa vastaan. Saa nähdä, innostuuko Reetta siitä.

    VastaaPoista
  2. Lauri Tähtinen Totuuden etusivulla tänään:

    Berliinin ja muunkin Euroopan yli pyyhkäisseen Obama-aallon jälkimainingeissa riittää pohdittavaa. Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tärkeät, mutta suhtautuvatko eurooppalaiset niihin jo ylenpalttisella mielenkiinnolla?

    Ensi silmäyksellä Amerikan vaalit ovat suurta viihdettä ja ehdokkaat sen mukaiset. Sekä republikaani John McCain etä demokraatti Barack Obama ovat viettäneet eripituiset elämänsä rakentaen presidenttiyden arvoista olemusta ja karismaa.

    Eurooppalaisten vaali-innostus johtuu Yhdysvaltain presidentin suuresta vallasta ja sen maailmanlaajuisesta merkityksestä. Hänen valtansa palvelee kuitenkin ensisijaisesti äänestäjiä eli Yhdysvaltain kansaa - ei muuta maailmaa. Demokratiassa asia ei voisi toisin ollakaan.

    Yksi syy eurooppalaisten kiinnostukseen on ilmeinen halu muutokseen niin transatlanttisissa suhteissa kuin maailmanpolitiikassakin. Yhteen johtajaan liiteyt toiveet ovat kuitenkin helposti ylimitoitettuja.

    Jos Obaman harteille laskettu sankarin viitta häikäisee hohdollaan, niin presidentti George W. Bushin mustavalkoinen maailmankatsomus on ilmeisesti iskostunut eurooppalaisiinkin.

    Edellä mainittujen, amerikkalaisperäisten syiden lisäksi vaali-innostuksen takana kummittelee seikka, joka koskee kansanvallan yleistä tilaa Lissabonin sopimuksesta kiistelevässä Euroopassa.

    Karismaattiset johtajat eivät enää kuulu eurooppalaiseen todellisuuteen. Milloin viimeksi eurooppalaisella poliitikolla on ollut 200 000 kuulijaa, kuten Obamalla Berliinissä=

    Mennyt vuosisata opetti eurooppalaiset pelkäämään liian innostavia poliitikkoja. Erityisesti on kavahdettu heidän tapaansa vedota kansallistunteeseen, joka on Euroopassa voimakkaasti sidoksissa etniseen taustaan.

    Karismaattisen poliitikon johtamasta kansanvallasta oli vain lyhyt matka toisen kansan murhaan. Siksi eurooppalaisista voi olla turvalisempaa tuntea poliittista paloa sellaisia johtajia kohtaan, joihin ei edes voi syntyä moraalisesti tai poliittisesti velvoittavaa sidettä.

    Eurooppalainen rauhanprojekti - EU sen keskeisimpänä ilmentymänä - on keskittynyt siirtämään poliittista valtaa kauas karismasta ja kansallistunteen palosta. Lakien säätäminen on virkamiehistynyt, ja valtaosa päätöksistä tehdään Brysselissä, jakautumisen partaalla olevan valtion pääkaupungissa.

    Belgian ongelmat osoittavat, ettei EU ole hälventänyt etnisyyteen ja kieleen perustuvia jakolinjoja. Pikemminkin se on tarjonnut turvallisen ympäristöjen erojen korostumisille.

    Historia on jättänyt Euroopan nurinkuriseen tilaan. Samalla kun EU on levittänyt demokratian sanomaa ympäristössään, se äänestyttää jäsenvaltojensa kansoja, kunnes ne ymmärtävät äänestää oikein.

    Irlanti saattaa joutua järjestämään Lissabonin sopimuksesta uusintaäänestyksiä niin monta kertaa, ettei sopimus tule hyväksytyksi. Kun irlantilaiset ensimmäisessä äänestyksessä hylkäsivät sopimuksen, eurooppalaisjohtajien äänensävyissä kuului huolestuneisuutta ja jopa demokratian halveksuntaa. Kansan tahdonilmauksen ei soisi Euroopan johtajille merkitsevän kriisiä.

    Yhdysvalloissa kuunnellaan nyt kansaa. Tulevat presidentinvaalit ovat suuressa määrin Bushin hallinnon kritisointia. Vaalien yhteydessä hallinnon käytännöt - kidutuksesta talouspolitiikkaan - saavat kuulla kunniansa.

    Amerikkalaisella aatteella on suuri merkitys korjausliikettä tehtäessä. Jos Yhdysvaltain kansa tuntee ajautuneensa väärälle tielle, se voi turvautua itsenäisyysjulistukseen tai perustuslakiin.

    Aate ei ole abstrakti, vaan sen sisällön voi jokainen tarkistaa helposti asiakirjoista. Eikä palvonta lopulta kohdistu poliittiseen johtajiin - vaikka he olisivat kuinka karismaattisia - vaan perustuslakiin ja siihen kirjattuihin arvoihin ja aatteisiin.

    Euroopan demokratialla tai pikemminkin demokratioilla ei ole aatteen tuomaa etua. Unionilla on aate rauhasta ja yhteistyöstä, mutta ei kansaa. Sen jäsenvaltioilla on kansa mutta ei aatetta.

    Euroopassa valtaan nousevien karismaattisten kansallisten johtajien sanoma pikemminkin jakaa kuin yhdistää maan väestöä. He vetoavat aatteettomaan kansallistunteeseen, joka erottaa esimerkiksi maahanmuuttajia kantaväestöstä. Siten karismaattiseen johtajuuteen liitetään ylevien aatteiden sijaan alkeellinen heimoajattelu.

    Obama-ilmiön ja Yhdysvaltain presidentinvaalien suurin anti Euroopalle voisi olla, että huoli eurooppalaisen demokratian tilasta herää.

    EWrityisesti useiden Euroopan suurten maiden johtajien - Gordon Brownista Silvio Berlusconiin ja Nikolas Sarkozyyn - suosio on vähäistä. Historian valossa maanosamme politiikkaan ei tohdi edes toivoa suurta hurmosta. Silti demokratian hyvinvointi edellyttää ainakin, että kansanvaltaan ja sen käyttäjiin voi luottaa. Äänestäjiään kummeksuva demokraattinen edustaja ei ole paljon väärti.

    Jotta eurooppalaiset kiinnostuisivat omasta tulevaisuudestaan yhtä paljon kuin Yhdysvaltojen vaaleista, on Euroopan kansojen saatava päättää maanosansa poliittisesta muodosta.

    Terrorisminvastainen sota on saanut Yhdysvaltain hallinnon poikkeamaan amerikkalaisista perusarvoista. Toisin kuin amerikkalaisten, eurooppalaisten vaikealle demokratiasuhteelle ei näy onnellista loppua.

    VastaaPoista
  3. Pakko on vielä lisätä B14-sivulta Totuuden pitkäaikainen urheilutoimittaja Reetta Meriläinen: "Miksi jamaikalaiset ovat niin hyviä?"-kirjoituksesta muutamia huomioita.

    Kuinka alle kolmen miljoonan asukkaan saarivaltio pystyy tuottamaan noin monta loistavaa juoksijaa? Menestykseen ei ole yhtä suurta syytä, vaan monta tekijää jotka vaikuttavat samaan suuntaan.

    Tämähän kuulostaa ihan kuin kuvailisi Suomea! Paitsi juoksijoiden, todellisten atleettien, sijaan meillä on rallimiehiä.

    Saarivaltakunnalla on pikajuoksuperinteitä ja -kulttuuri. Pikajuoksu on Jamaikalle sama kuin keihäänheitto Suomelle.

    Tai siis tuo moottoriurheilu, eikös?

    Tärkein perinne on syntynyt jo vuonna 1910: lasten jokavuotiset juoksukilpailut, "Champs". Niihin osallistuu 2 000 lasta ympäri saarta viisivuotiaista lähtien.

    Ihan kuin Suomessa; hiihtokilpailuja on tarhasta alkaen! Siksipä suomalaiset hiihtäjät menestyvät maailmalla.

    Aivo- tai tässä tapauksessa jalkavienti on ollut vilkasta. Jamaikan mestaruuskilpailuissa kentän laidoilla pyörii USA:n yliopistojen kykyjenetsijöitä.

    Noniin, tulihan sieltä mörkökin esiin!

    Ongelma ei ole opiskelu [stipendin turvin USA:ssa], vaan urheilu[valmennuksen huono laatu USA:ssa]. Monen urheilijan kehitys vieraalla maalla ei päädykään huipulle, vaan keskinkertaisuudeksi.

    Ihan niin kuin Juhani Tamminen ja Petri Skriko - aikakautensa suuria tähtiä meillä - ei maailmalla. Pitääkö siitä syyttää Amerikkaa vai urheilijaa itseään?

    Nyt asiat ovat toisin. Mies muutoksen takana on Dennis Johnson. Hän oli 1960-luvun sprintteritähti ja ME-mies. Hän opiskeli ja valmistui San Josen valtionyliopistosta Kaliforniasta.

    Hän ei siis joutunut huijatuksi amerikkalaiseen yliopistoon taantumaan keskinkertaisuudeksi?

    San Josessa Johnson huomasi, että opiskelun ja urheilun yhdistelmässä on järkeä. Hän ryhtyi suunnittelemaan vastaavanlaista järjestelmää kotisaarelleen.

    Siis mitäh - käy ottamassa oppia Suuresta Saatanasta ja soveltaa sitä paikallisiin resursseihin sopivaksi. Kuulostaa paremmalta kuin kehitysapu! Tiedättehän - kannettu vesi kaivossa ja niin päin pois.

    Jamaikalaisurheilijoista on etsitty erityistä geeniä, joka takaisi nopeuden. Glasgow'n ja Länsi-Intian yliopistot tekivät tutkimuksen 200 jamaikalaisopiskelijalla verrokkiryhmänään yhtä suuri australialaisryhmä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 70 prosentilla jamaikalaisista oli geeni, joka vaikuttaa lihaksen nopeaan supistumiseen. Australialaisista vain 30 prosentilla oli sama geeni.

    Tämähän kuulostaa Tatu Vanhaselta. Että niillä ausseilla onkin huonot geenit pikajuoksuun - tuohon evoluution terävimpään neulankärkeen.

    Ruokavaliosta on myös etsitty selitystä. Monet puhuvat valkoisesta jamssista. Valmentajat ovat sitä mieltä, että terveellinen ruokavalio sinänsä on osa valmentautumista. He eivät korosta minkään ruokalajin vaikutusta erikseen.

    Vodka ja mustikkakeitto. Niillä hiihdossa on ennen pärjätty.

    Ratkaisevin kaikista menestystekijöistä on asenne. Jamaikalaisilla on valtava halu menestyä.

    Kuulostaa ihan valkoisten menestysreseptiltä. Onko se käyty kopioimassa Jamaikalta?

    He eivät odota menestyksen tipahtavan sinitaivaalta. He tekevät lujasti töitä, usein puutteellisissa oloissa. Lintsarit tietävät, että seuraavana päivänä harjoitellaan kaksi kertaa kovempaa. He tietävät myös, että oven takana odottaa jo seuraava lahjakkuus.

    Eli puutteellisissa oloissa pakon edessä löytyy asennetta ja kova kilpailu takaa, että tuloksia tulee. Ei hullumpaa - voisikohan tätä laajentaa yhteiskunnan muille osa-alueille?

    VastaaPoista
  4. Totuus myöntää valutuksen: "HS.fi lainasi kolme vuotta vanhaa uutista."

    VastaaPoista
  5. Näkikö joku/sai talteen (Googlen cachesta ei saa hs.fi:n juttuja ulos) tuon Pasin linkkaaman jutun alkuperäisen version? Kyseessä on siis ilmeisesti tämän jutun valutus, jonne penaali oli eksynyt täältä. Olisi mukava tietää penaalin nimi sekä miten käännöksessä oli kreditoitu BBC:tä.

    VastaaPoista
  6. Lentopetrooli22/8/08 18:31

    Voisi tietysti luulla, että joku voisi ottaa Hesarin tiedostamisen vakavamminkin, jos kaukomatkakohteisiin lähettäisiin lomamatkoille edes vähän kevyempiä Penaaleja. Jos siis Reetan jutun hengessä otetaan esille aasit, sillat ja tollot.

    Toki tietysti Puolueen jäsenet ovat myös vihreässä tulevaisuudessa hieman tasa-arvoisempia kuin Totuudesta osattomiksi jääneet. Siinä missä muut olisimme ympäristörikollisia matkatessamme yhtä kevyin perustein kaukomatkalle, Reetta voi hyväntahtoisesti säteillä vaikkapa vain pelkkää persoonansa aukottomasti liittyvää korkeampaa tiedostamista ja hyväntahtoisuutta, miksipäs ei vaikkapa Karibialla seuraavaksi? Olisiko Reetan makuun monessa suhteessa käyvä paratiisisaari Kuuba mitään?

    VastaaPoista
  7. PP, itse näin sen alkuperäisenkin version, mutta valitettavasti ei tullut mieleeni kuvakaapata. Pitäisi kyllä ottaa tavaksi tehdä se kaikille hs.fi:n jutuille. Liekö siihen mitään 'fox-plugaria, että onnistuu jollain näppäinkombolla?

    Penaalin nimeä en huomannut katsoa, mutta tuota BBC:n juttua kun lukee, niin ihan suora käännöshän se oli. Tassel oli käännetty villatupsuksi. Mielestäni BBC:tä ei mainittu.

    VastaaPoista
  8. Jo riittää!23/8/08 02:38

    Pekka Mykkänen on muuten nähnyt jälleen häntä kiihottavan viihde-elokuvan. Aihepiiri on luonnollisesti Suurta Saatanaa sivuava.

    Elokuva-arvostelu on Hesarissa sijoitettu osastoon, joka kulkee nimellä "Talous". Mielenkiintoinen ratkaisu, vai miten sen nyt tällä kertaa muotoilisi. Mykkäsen maku elokuvien suhteen ei ole kyllä kovin kehittynyt sekään.

    Kyllä hävettäisi. Ilmeisen "psykopaatteja" nämä Penaalit, kun päivästä toiseen yhä uudet rimanalitukset näkemät päivänvalon, eikä edes yritystä tason nostamiseen kuralätäkön pinnalle näy.

    Mykkänen on huonoin toimittajaksi itseään nimittävä, ja varmasti naivimmista päästä, mitä Suomesta on koskaan Amerikkaan asti lähetetty. Hesarin kannattaisi laittaa sinne mieluummin vaikka "ihan" oikea Reetta Meriläisen aatetoveri, (kysykää tarjokkaita vaikka osastolta joka Totuudessa nimellä "Kulttuuri"), sillä indoktrinoituneinkin kommunisti osaa kirjoittaa informaatioarvoltaan parempia ja ennen kaikkea älyllisesti stimuloivampia juttuja kuin Mykkänen.

    VastaaPoista
  9. Nimimerkki jo riittää! on näköjään jo aiemmin löytänyt sen Psychon suositteleman blockbusterin. Tässä linkki kuitenkin.

    VastaaPoista
  10. Elokuva kesti 85 minuuttia ja sen aikana Yhdysvaltain valtionvelka kasvoi 86 miljoonalla dollarilla. Sitä seuranneessa keskustelussa libertaarisen Cato-instituutin johtaja, William Niskanen totesi, että amerikkalaisten pitää opetella työskentelemään 70-vuotiaiksi.

    Vaikka minuakin kyrpii Totuuden penaalit niin miksi ihmeessä libertaarit jaksavat puolustella yrjöpuskaa ja lisääntyvää valtion kontrollia. Vai pitää Pravdan kanssa vaan olla eri mieltä?

    VastaaPoista
  11. Sunnuntaitotuuden kulttuurisivuilta löytyy Römpöttimen hilpeä ilmastosankarin ylistys. Siinä Römpötin maalaa John Brewsteristä todellisen modernin ajan stahanovilaisen iskurityöläisen, vai pitäisikö sanoa "ilmastotyöläisen".

    VastaaPoista
  12. D4-sivulla taas Matti Rämö haastattelee itäsuomalaista filosofia Tommi Uschanovia. "Uschanov kyllästyi odottamaan osuvaa vasemmiston kritiikkiä. Hän päätti kirjoittaa sen itse."

    Uschanov syyttää vasemmistoa älyllisestä laiskuudesta. Oikeiston opinkappaleita ei tunneta riittävästi. Siksi hyvinvointivaltiota nakertavia nykykapitalisteja ei osata syyttää sosiaaliturvalle suopeiden kapitalismin kantaisien pettämisestä. Talous herättää vasemmistossa pelkoa, mutta ei analyyttistä mielenkiintoa.

    Uschanovin mukaan vasemmisto ei tunne riittävän hyvin omiakaan opinkappaleitaan, tai ainakaan noudata niitä. Jos tuntisi, Marxia luettaisiin liberaalin löysäilyn puolestapuhujana eikä despoottisten diktatuurien kummisetänä.

    Aatteellisten lapsusten lisäksi Uschanov ruoskii vasemmistoa huonosta pelisilmästä. Vasemmistolaisille asetetut tiukat rooliodotukset eivät kannusta ihmisiä lähestymään puolueita.

    Uschanovista nykyvasemmiston tragedia on, että valtaosa ihmisistä haluaa sen lupaamia asioita, mutta ei usko vasemmistopuolueiden pystyvän niitä toteuttamaan. Tämä on seuraus puheiden ja tekojen ristiriidasta ja kyvyttömyydestä nostaa esiin omaa politiikkaa tukevia faktoja.

    "Yhdysvaltain pankkikriisin seurauksena kapitalismi on omillakin mittareillaan pahimmassa kriisissä sitten vuoden 1929 pörssiromahduksen. Kapitalismin kriisialttiudesta vuosikausia löysästi puhuneilla vasemmistolaisilla ei silti tunnu olevan tästä mitään sanottavaa."

    "Kannatan sitä puoluetta, mikä Sdp väittää olevansa. Siinä valta olisi eduskunnalla, nyt se on valtiovarainministeriön virkamiehillä."

    Tämän hetken johtavaksi suomalaiseksi vasemmistolaiseksi kriitikoksi Uschanov nimeää vihreän Osmo Soininvaaran.

    ...

    Itseään Uschanov ei valtaan päästäisi. "Olen kulmikas persoona, jopa kulmikkaampi kuin haluaisin olla. Hermostun herkästi ja silloin suhtaudun epäoikeudenmukaisesti ihmisiin, jotka liittyvät mielikuvissani hermostumiseni syihin."

    Intellektuellia miellyttää Marxin utopia, jossa työtä tehtäisiin vain niin paljon kuin on pakko ja erilaisuutta siedettäisiin.

    Uschanov olisi helppo leimata eksentrikoksi. Ajatusten maailmassa viihtyvälle intellektuellille arkiset asiat, kuten siivoaminen, ovat yliarvostettua puuhastelua. Hänen pyykkinsä pesee edelleen Joensuussa asuva äiti.

    ...

    "Jos pitää valita kliinisen analyysin ja roiskuu kun rapataan -linjan välillä, valitsen jälkimmäisen", Uschanov sanoo.

    VastaaPoista
  13. sozaburo sanoi...
    Vaikka minuakin kyrpii Totuuden penaalit niin miksi ihmeessä libertaarit jaksavat puolustella yrjöpuskaa ja lisääntyvää valtion kontrollia. Vai pitää Pravdan kanssa vaan olla eri mieltä?

    En ole koskaan nähnyt kenenkään libertaarin puolustelevan yrjöpuskaa ja lisääntyvää valtion kontrollia.

    VastaaPoista
  14. Penn & Tellerin Bullshit!-ohjelman uusimmalta kaudelta: Being Green

    VastaaPoista
  15. Totuuden valittuja lauseita tältä aamulta:

    (A2 Pääkirjoitus) Venäjän armeija on myös kuljettanut Ossetian georgialaiskylien asukkaita Georgian puolelle, minkä voidaan ehkä sanoa tapahtuneen heidän suojelemisekseen.

    (A2 Vieraskynä) Esimerkiksi Somaliassa on sovellettu useita islamilaisen konfliktinratkaisun tekniikoita, jotka pohjautuvat uskon ydinoppeihin: rauhantahtoisuuteen, toisten kohtelemiseen samoin kuin itseä toivosi kohdeltavan, jokaisen yksilön arvon tunnustamiseen, anteeksiantoon ja oikeuden etsimiseen ilman väkivaltaa.

    (B2 Benazir Bhutton kirja-arvostelu) Toinen murhayritys onnistui 27. joulukuuta 2007. Islamin ja lännen suhteiden tulkitsijoissa voidaan erottaa kaksi koulukuntaa. Toinen uskoo yhteis- tai ainakin rinnakkaiseloon, toinen konfliktiin. Bhutto kuului edellisiin.

    (A3 Pääuutisotsikko) Atlantaa 1996 ei tullut ikävä, muttaa Kiinaa tulee. Mykistävän hyvin järjestetyt kisat.

    (A6 Kotimaa-uutinen) Espoolainen Niina Karling lähti vapaaehtoiseksi Länsirannalle. Alueen poliittiseen tilanteeseen Karling ei missään nimessä halua ottaa kantaa. "Meidän ei ole tarkoitus olla kenenkään puolella. Toimimme molempien osapuolien kanssa", hän kertoo. Osa vapaaehtoisista sijoittuu palestiinalaiskyliin ja osa tekee yhteistyötä kummankin osapuolen kansalaisjärjestöjen ja kirkkojen kanssa.

    (B1 Ulkomaat-osan pääuutinen) Vemäläiset nuoret iloitsevat maastaan. Läntinen "propaganda" Georgiasta pöyristyttää. Moskovassa tunnelma on kaikkea muuta kuin synkeä Kremliä ympäröivässä kesäisessä puistossa.

    (B5 Markku Saksa iloitsee amerikkalaisten autokauppiaiden ongelmista) Bensajuoppojen suurten autojen omistajia verrataan asunnon omistajiin, joille on jäänyt iso asuntovelka ja arvonsa menettänyt asunto.

    (C1 Markku Saksa kuvaa McCainin epä-intellektuellisuutta) McCainilla on tukijoissaan paljon kenraaleja, liike-elämän johtajia, poliitikkoja ja joitakin baseball-tähtiä sekä urheilujoukkueiden johtajia, mutta tuskin lainkaan kulttuuriväkeä. McCainin kulttuuripuolen ihmiset ovat enimmäkseen elokuva-alan rivinäyttelijöitä - niitä joiden nimet juoksevat nopeasti elokuvan lopussa hieman ennen kuin projektorin lamppu sammuu.

    VastaaPoista
  16. McCainilla on tukijoissaan paljon kenraaleja, liike-elämän johtajia, poliitikkoja [...] mutta tuskin lainkaan kulttuuriväkeä.

    McCainin kannatusjoukoissa on siis ihmisiä, jotka, toisin kuin "kulttuuriväki", oikeasti tietävät jotain tosielämän maanpuolustus- ja talousasioista ja käytännön politiikasta eli asioista jotka liittyvät jotenkin USA:n presidenttiin.

    VastaaPoista
  17. Niin, jopa hyvinkin monipuolisen kulttuurisivistyksen omaava intellektuelli ja vihreään liikkeeseen kuulunut Radovan Karadzic antanee ehkä osviittaa siitä, että mitä ex-taistolaiset, Penaalit, eko- ja punavihreät sekä muut uusvasemmistolaiset eli Puolue valtahegemonian jälleen paikallisesti saavuttaessaan saisi aikaan.

    Kun ja jos poliittinen ja yhteiskunnallinen retoriikka perustuu oleellisimmilta osin kaunaan, kateuteen ja irrationaalisen pelon lietsontaan, vaikkakin hieman hienostuneemmin kuin viime vuosisadan joukkovoimaan perustaneissa ideologioissa, tie totalitarismiin on jo käytännössä valmis, teoreettisen tason postmodernistista sanahelinöistään riippumatta.

    VastaaPoista
  18. Psychon vaaliblogista pystymme seuraamaan lennokkaan penaali Psychon tasapuolista kommentointia Yhdysvaltojen presidentinvaaleista.

    http://blogit.hs.fi/USA2008/

    VastaaPoista
  19. VOI EI! Reetan kysymykseen "Miksi jamaikalaisjuoksijat ovat niin hyviä?" on löytynyt vastaus: Jamaikalaisjuoksijat douppaavat!

    VastaaPoista

Valitse itsellesi jokin nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. "Nimetön" ei ole nimi!