keskiviikkona, joulukuuta 27, 2006

Yhdentekevä muu ihmiskunta

Die Geschichte der USA.
Noch nie hat eine Nation den Globus so dominiert wie die USA. Und dem Volk ist der Rest der Menschheit egal.
Nyt se on löytynyt! Stern on painanut Puolueen virallisen Amerikan historian, johon aiemmin ei ole päässyt käsiksi kuin Puolueen todellinen eliitti. Pikkupojan saamien tietojen mukaan Keisarin tasavallassakaan tätä historiallista dokumenttia ei ole aiemmin päässyt selailemaan kuin itse ulkoministeri. Tämä lienee Sternin merkittävin kirjoitussarja sitten Hitlerin päiväkirjojen.

Niille, jotka eivät jaksa odottaa dokumenttien ilmestymistä Totuudessa, Pikkupoika julkaisee otteita kirjoitussarjan herkullisimmasta osasta, Raivion ja Mykkäsenkin esikuvan Jan-Philipp Sendkerin kirjoittamasta vuosien 1981-2002 historiikista Rambo will die Welt beherrschen. Aikajaksohan alkoi tunnetusti sillä kun hullu B-luokan filmitähti astui uppoavan laivan puikkoihin.
Januar 1981 erlebt die Hauptstadt das teuerste Feuerwerk ihrer Geschichte. Es ist der Auftakt zu einer viertägigen Extravaganza, der Amtseinführung des 40. Präsidenten der Vereinigten Staaten von Amerika, Ronald Reagan.

Aus dem ganzen Land kommen seine Freunde und Förderer; der konservative Geldadel der USA ist angereist, um die Machtübernahme ihres Kandidaten zu feiern. Sie essen Kaviar und trinken 14 400 Flaschen Champagner und tanzen sich auf Dutzenden von pompösen Bällen die Füße wund. Der führende Partyservice serviert über 400 000 Hors doeuvres. Die Feiern verschlingen mehr als 16 Millionen US-Dollar, dreimal so viel wie die Amtseinführung von Jimmy Carter vier Jahre zuvor. Allein Nancy Reagans Abendgarderobe ist fast 50 000 Dollar wert. Dass zur selben Zeit auf den Straßen der Hauptstadt Tausende von Obdachlosen in Pappkartons schlafen, 30 Millionen Amerikaner in Armut leben, 7,5 Millionen ohne Arbeit sind, stört die wenigsten. Auf diesen Tag haben Amerikas Konservative zu lange gewartet. Sie wollen ihn sich nicht vermiesen lassen.
Törkeän aggressiivisesta toiminnasta (mm. Grenada) ja talouden huonosta voinnista huolimatta Amerikan tyhmä kansa valitsi tämän idiootin toiselle kaudelle. Syykin on selvä.
Im November 1984 werden der 73-jährige Reagan und sein Vizepräsident George Bush mit überwältigender Mehrheit wiedergewählt. Den Wahlsieg verdankt Reagan vor allem seiner Fähigkeit, seine Politik zu verkaufen, und der politischen Apathie in weiten Teilen der Bevölkerung.
Seuraukset olivatkin sitten arvattavia.
Zwar sind die Früchte des Wirtschaftsaufschwungs ungleich verteilt, zwar profitieren vom Börsenboom fast ausschließlich die Reichen. Und die Zahl der in Armut lebenden Amerikaner steigt unter Reagan drastisch an. So leben fast 40 Prozent der Kinder am Rande des Existenzminimums, ist die Säuglingssterblichkeit die höchste unter den 17 führenden Industrienationen. Und selbst die Einkommensteuersenkungen erweisen sich für die Mehrheit als Illusion. Die Steuern einer Durchschnittsfamilie steigen in jener Zeit, ihr verfügbares Einkommen sinkt. Aber die Verlierer protestieren nicht, sie wenden sich von der Politik ab. Die Beteiligung bei nationalen Wahlen sinkt in den achtziger Jahren auf unter 50 Prozent, so tief wie zuletzt 1924.
Kahdeksankymmenluvun lopussa tapahtui jotain pienimuotoista vanhalla mantereella, mutta sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä Rambon kanssa eikä Jan-Philipp sitä käsittelekään. Paitsi tietenkin, että tämä pelasi ikävästi pikku-Rambon pussiin kun Amerikassa sattui olemaan vaalit.
Und Bush senior hat Glück. Innenpolitisch bewegt er nicht viel, aber außenpolitisch steigt Amerika unter seiner Führung zur einzig verbleibenden Weltmacht auf. Am 9. November 1989 stürmen Jugendliche die Berliner Mauer. Die ganze Nacht tanzen sie auf dem Symbol der europäischen Teilung. Es ist der Anfang vom Ende des Ostblocks und der Sowjetunion. Die USA haben den Kalten Krieg gewonnen.
Pikku-Ramboa seurasi sitten hetkeksi aavistuksen parempi presidentti. Tosin hänkään ei voinut asioille mitään, kun kerran systeemi on mätä, niin se on mätä.
Auch Präsident Clinton kann nicht verhindern, dass die Widersprüche des amerikanischen Traums in den neunziger Jahren größer werden. Zwar erlebt das Land einen unvergleichlichen Boom. Der Dow-Jones-Index vervierfacht sich. Aber auch von diesem Höhenflug profitiert vor allem die Oberschicht. Im Vergleich mit seinen Kollegen in anderen Industrienationen hat es ein amerikanischer Arbeiter schwer. Er kennt keinen Kündigungsschutz und keine wirkliche Arbeitslosenversicherung. Er hat die höchste Arbeitszeit, bekommt die niedrigsten Löhne und hat den kürzesten Urlaub. Er muss die College-Ausbildung seiner Kinder aus eigener Tasche bezahlen. Und wenn ein Familienmitglied schwer erkrankt, kann das den Ruin bedeuten.
Lopullinen katastrofi saapui marraskuussa 2000. Jan-Philipp kertoo tämän demokratian alemmuustilan römpöttimäisin sanankääntein.
Der Abstimmung über den nächsten Präsidenten der USA im November 2000 bleibt jeder zweite Bürger fern. Und wer hingeht, kann nicht sicher sein, dass seine Stimme auch richtig von den Wahlmaschinen ausgewertet wird. Vor allem Schwarze, die häufiger für Demokraten als für Republikaner stimmen, geben oft Wahlscheine ab, die als ungültig gewertet werden. Am Ende des Chaos und nach zahlreichen Gerichtsverfahren, die das Land in Atem halten, steht der neue Präsident fest: George Bush junior, der Sohn des 41. Präsidenten Bush und der politische Enkel Ronald Reagans.
Pikkupoika vaatiikin että tämä Amerikan historian tuhti infopaketti on hetimiten valutettava kokonaisuudessaan Totuuteen koko Tasavallan kansan luettavaksi!

[Via Davids Medienkritik]

6 kommenttia:

  1. Olen itsekin huomannut samman ilmiön eli sen, että uutiset tulevat parin viikon viiveellä Totuuteen, kun ne on ensin julkaistu alkuperäisissä lähteissään.

    Juttu naurattaisi, mikäli se olisi oikeasti vitsi.

    P.S. Minullekin tulee Totuus mutta en kestä lukea sitä kuin kerran viikossa. Suurin osa lehdistä menee lukematta paperinkeräykseen.

    VastaaPoista
  2. XP
    Tulee kummasti mieleen Natsi-Saksan propagandaelokuvia yms. jossa haukutaan Amerikkaa... tähän tyyliin

    VastaaPoista
  3. Ihan aiheellinen pilakuva - paitsi ei tietenkään sinun neokonservatiivisesta perspektiivistä katseltuna.

    Totuus on kuitenkin, että Yhdysvallat meni Irakiin "vapauttamaan" kansan. Tappoi kuitenkin kauhean määrän siviilejä - niin suuren määrän, että Saddamilla olisi mennyt vastaavaan monta vuotta. Ja tietysti vietnamilaisten "vapautus" oli vielä ihanampi.

    Se, että enemmistö irakilaisista oli hyökkäyksen puolella ei oikeuta tappamaan vähemmistöä. Mielipidekyselyissä ei edes näy kuolleiden mielipide.

    VastaaPoista
  4. Arvoisa anon (joka muuten kirjoitteli aivan blogin aktiivisen lukijan Maksalaatikon naapurista ja Pikkupoika ehti jo huolestua nähtyään domainin),

    1) Mistä sait käsityksen että kyseessä on "pilakuva"? Sehän on Sternin USA:n historiikin kansikuva.
    2) Montakohan siviiliä Yhdysvallat on Irakissa tappanut? Olisiko heittää arviota, vai pistetäänkö suoraan Mykkäsen valhe Irakissa kuolleista siviileistä.
    3) Oli se vaan ihanaa että Pohjois-Vietnamin kommunistit vapauttivat rauhaarakastavan Neuvostoliiton (RIP) ja Kiinan tuella Etelä-Vietnamin. Etelä-Vietnamillahan olisi saattanut olla edessä se hirveä kapitalismin tie mikä kohtasi mm. Singaporea, Honk-Kongia, Taiwania ja Etelä-Koreaa siinä naapurustossa.
    4) Mikähän vähemmistö siellä Irakissa nyt on joutunut tapetuksi? Saddamin lakeilijat ja islamistiterroristit? Kurdeilla ainakin asiat on paremmin kuin koskaan.

    VastaaPoista
  5. Edellinen anonyymi asettaa vapauttamisen ja siviileiden kuolemat vastakkain, vaikka ne eivät millään loogisella tavalla sulje toisiaan pois. Itseasiassa äärimmillään turvallisuus saavutetaan nimenomaan vapauden kustannuksella. Miellyttävä yhteiskunta saavutetaan löytämällä toimiva kompromissi vapauden ja turvallisuuden väliltä.

    Ylipäätään kriitikoilta toivoisi hieman täsmällisempää otetta sen suhteen, mitä he tarkoittavat puhuessaan Irakin vapauttamisesta tai lainausmerkeissä "vapauttamisesta". Millä tavalla Irak EI ole tällä hetkellä vapaampi kuin Saddamin aikaan? Esimerkkien on syytä olla paljon parempi kuin epämääräinen mutina jostain "imperialismista" tai "kapitalistisesta sortokoneistosta" mitä hittoa niillä nyt sitten tarkoitetaankaan. Hämmentävän moni ei tunnu edes tietävän mitä imperialismi alunperin tarkoitti.

    "Vähemmistö" on muuten aiemman anonyymin kirjoituksessa puisevaa vasemmistolaista retoriikkaa, joka tarkastelee kaikkea sortavan yhteiskuntaluokan (enemmistön) ja sorrettujen luokan (vähemmistön) käsitteiden läpi. Jopa tuon toisen Lancetin tutkimuksen mukaan Irakin vastarinta on tappanut enemmän siviilejä kuin Yhdysvallat. (Ja niitä kuolleita siviilejä on ko. tutkimuksen mukaan enemmän kuin amerikkalaisia _sotilaita_ kuoli koko Toisessa maailmansodassa...)

    VastaaPoista
  6. Viimeisen kappaleen pointista eli äänestyskoppien paperinrei'ityskoneiden käyttämisen vaikeudesta syynä erityisesti neekerien äänien hylkäämiseen Halla-aho loihe lausumaan tällaista:

    http://www.halla-aho.com/scripta/hammentavista_aanestyslipukkeista.html

    VastaaPoista

Valitse itsellesi jokin nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. "Nimetön" ei ole nimi!