keskiviikkona, maaliskuuta 22, 2006

Prioriteetit

Valtiovarainministeriön budjettikatsauksen [via nozick] mukaan vuonna 2003 julkisista menoista (73 miljardia euroa) käytettiin 1,6% (1,2 miljardia) tasavallan puolustukseen. Samaisesta kakusta 1,8 miljardin kokonaismaataloustuki haukkaa 2,5%. Ts. Keisarin tasavallan maatalouden puolustaminen on n. 50% arvokkaampaa kuin koko tasavallan sinänsä. Maajussien VT-linja ei murru eikä bryssille anneta senttiäkään periksi.

[Lisäys: Kuinkahan suurta kannatusta maataloustuki nauttisi, jos sen rahoitus eriytettäisiin muusta julkisesta tulonhankinnasta, esimerkiksi niin että olisi erityinen 2,5% "maatalousveroäyri"?]

2 kommenttia:

  1. Puolustusmäärärahat ovat jostain kumman syystä olleet aina pienet. Tähän tarvittaisiin korotusta.

    Maataloudesta: Tienaan itse tällä hetkellä saman mitä vanhempani tienaavat maataloudesta, siis he yhteensä. Minun palkkani ei ole hääppöinen, joten millainen on maantalousyrittäjän? Ymmärän että palkkoja ja maatalousyrittäjän tuloa ei voi suoraan verrata, niin silti tulotaso on minimaalinen.

    Jo pelkästään maanpuolustuksellisesta näkökannasta omavaraisuus on tärkeää. Tällä hetkellä turvaa yritetään maataloustuilla. Nyt täytyy vain todeta, että asia ei ole terveellä pohjalla. Tilanteen pitäisi olla sellainen ettei tukia tarvittaisi. Nyt se olisi mahdotonta.

    VastaaPoista
  2. En epäilekään että maatalousyrittäminen Suomessa mikään "rahasampo" olisi. Kysymys onkin siitä, että maatalous länsimaissa (lue Euroopassa) ei enää pitkään aikaan ole ollut normaalia yritystoimintaa, vaan on pikemminkin puhtaasti sosialistinen järjestelmä. Erityisen ongelmallista on ettei tuotteiden hinta (ja maanviljelijän tulot) muodostu normaalien markkinatalouden pelisääntöjen mukaan. Nykytilanteeseen ja erityisesti sen jatkumiseen pidän suurimpana syyllisenä Ranskaa. Muutama viininviljelijä pompottaa koko EU:ta.

    Ymmärrän myös ettei Suomi voi yksipuolisesti tukiaan lopettaa, mutta pidän erityisen vastenmielisenä sitä että kun EU-tasolla saadaan edes jotain leikkauksia aikaiseksi, niin ne sitten nollataan kansallisesti. Loppujen lopuksi kysymys on 70 000 tilan (tai itse asiassa kai vähemmänkin) säilyttämisestä, loppuargumentaatio tukien puolesta on kiistanalaisia. En esimerkiksi ole kanssasi samaa mieltä omavaraisuuden tärkeydestä edes sotaa ajatellen (varmuusvarastot+nykyinen globaalitalous taannee elintarvikehuollon siksi ajaksi, että kotimainen maatalous saadaan käynnistettyä tarvittaessa uudestaan). "Puhtaus" yms. argumentit on tuulesta temmattuja; syömme nytkin huomattavan määrän tuontielintarvikkeita. Mitä taas tulee aluepolitiikkkaan, en usko maaseudun tyhjenevän vaikka tuet lopetettaisiin. Toisaalta voisi myös kysyä että miksi maaseutua täytyy pitää "keinotekoisesti" asutettuna.

    Itse asiassa muuten näen maataloustuet maaseudun kehityksen jarruna: ei ole tarvetta miettiä/hakea vaihtoehtoisia elinkeinoja. Reaganin leikattua rajusti 80-luvulla tukiaisjärjestelmää, Suomenkin toimittajat kävivät tekemässä kymmeniä ohjelmia siitä kuinka Yhdysvaltojen maaseutu oli tuhoon tuomittu. Toisin taisi käydä.

    VastaaPoista

Valitse itsellesi jokin nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. "Nimetön" ei ole nimi!