Yritysten veronkierto vie kehitysmaista 160 miljardia dollaria vuodessa. Hienolla kuvalla
varustettuun artikkeliin on Pauliina löytänyt vaatimuksia esittämään todellisen talouden asiantuntija, Kepan Matti Ylösen. Muita ei sitten tarvitakaan.Aiemmin lähinnä Vihreään lankaan, Kumppaniin, Voimaan ja vastaaviin Puolueen pienlehtiin kirjoitellut Katri Simonen [sukua Tuukalle ja Riinalle???] jatkaa edelliseen aiheeseen läheisesti liittyvässä kokosivun artikkelissa Tiede & luonto-osion etusivulla otsikolla Globaali vesikriisi on jo alkanut [ilmaisversio].
Jutusta opimme mm. että hiilijalanjäljen rinnalle on kehitetty vesijalanjälki. Tästä olikin jo eilen ennakkomainos.
Vesijalanjälki on yhtä tärkeä kuin hiilijalanjälki Käsite vesijalanjälki ei ole yhtä tunnettu kuin hiilijalanjälki. Se kertoo, miten paljon vettä tuotteiden valmistus kuluttaa.Asiantuntijoita ja tutkijoita Katri ei myöskään ole tarvinnut kuin yhden, Maan ystävien (ja ATTACin alkuperäis-) aktivisti Olli-Pekka Haaviston.
Jottei näiden pyyteettömien epäpoliittisten totuudenpuhujien viesti hukkuisi propagandaan, on syytä myös varoittaa vääristä profeetoista. Sen tekee talousnero Perttu Kauppinen Välihuomiossa Ja verot keskituloisten maksettaviksi.
Jos taas haluaa tietää, kenen suomalaisten vero-oloja Etla haluaa parantaa, on pohdittava kuka hyötyy tuloverojen alentamisesta, ja ketä kulutuksen ja asumisen kallistuminen haittaa. Kysymys on tietysti vaikea, mutta varmaa on, ettei Etlan malli hyödyttäisi keskituloista pääkaupunkiseudun palkansaajaa, jonka tuloista liki joka penni menee kulutukseen ja asumiseen. Saman palkansaajan työnantaja voisi olla iloisempi.
Nimestään huolimatta Etla on vain lobbari muiden joukossa. Vaikka Etla kutsuu mielipiteitään tutkimukseksi, ne ovat vain mielipiteitä, joilla on poliittinen motiivi.
Jésus...
VastaaPoistaVai keskituloinen kaupunkilainen palkansaaja on intressiristiriidassa elinkeinoelämän menestymisen kanssa... Niin, Kiinassahan menee nykyään niin hyvin, kun elinkeinoelämä karttaa maata kuin ruttoa. Ja Suomen palkansaajat eivät koskaan ole olleet näin rauhallisin mielin, kun teollisuus pitää kynsin hampain kiinni kotimaamme mullasta, jota leikkisästi myös Lepikon torpan mullaksi sanotaan. Sodan jälkeen Suomi voi paremmin kuin koskaan, kun sai jättää rajan taakse kolmasosan sähköntuotannostaan. Ne oli hienoja aikoja ne, poijjaat, kun maassamme ei ollut savupiipun savupiippua symboloimassa riistokapitalismia!
No joo. Onkohan toimittaja katsonut lapsena Triffidien kapinaa, mikä on vaikuttanut niin, että yritykset ovat muuttuneet toimittajan päässä triffideiksi?
En tarkoita, että jokaisen yrityksen jokainen tavoite on sama kuin kaikkien palkansaajien joka tilanteessa. Neukkulassahan harrastettiin paljon tutkimusta, jotka olivat mielipiteiden yläpuolella ilman poliittisia motiiveja.
Vietettyämme tänä talvena monta sähkötöntä tuntia (Mutrofin mahtikäskyllä) Kumitontunmäellä, jatkamme oikeaoppisella linjalla vesijalanjälkemme pienentämistä (ei sellua). Toimittajien ei enää meidän perheen takia tarvi kuluttaa bensaa (hiilijalanjälkemme pienenee) ja ajella juttujen perässä eikä painokoneiden laulaa rallattaa sähköjohdot kireinä (ei lisää tuulimyllyjä meidän takiamme, kiitos). Se on ohi. Olen astunut ekologiseen aikakauteen!
eiköhän sillä elinkeinoelämällä ole menestymisen mahdollisuuksia, vaikka se jatkaisi verojen maksamista nykymalliin.
VastaaPoistaJa taas alkoi arvuuttelu jääkaudesta. Enää pitää päättää, tappoiko mammutit ilmastonmuutos vai ihminen:
VastaaPoistaMuutaman tuhannen vuoden kuluttua jäätiköt alkavat todennäköisesti taas kasvaa ja uusi jääkausi valtaa Skandinavian. Näin sanoo Aamu-tv:ssä vieraillut, uuden Mammutin aika -kirjan kirjoittanut tietokirjailija Seppo Vuokko.
Television ja radion luontoilloista tuttu asiantuntija Vuokko sanoo, että kohutusta ilmaston lämpenemisestä huolimatta muutaman tuhannen vuoden kuluttua Kemin kaupunginjohtaja saattaa katsella ikkunasta kasvavaa jäätikköä ja miettiä, että milloin täytyy lähteä.
- Uusi jääkausi on hyvin todennäköinen. Mutta olosuhteet eivät muutu nopeasti, eli jääkauteen on aikaa reagoida. Jäätikkö levittäytyy noin 50 -100 metriä vuodessa, Vuokko kertoo.
Nykyinen lajistomme ja luontomme on edellisen jääkauden muovaama.
- Me elämme oikeastaan vieläkin jääkaudella, vaikka esimerkiksi mammutteja ei enää ole. Suurin osa jääkauden olioista elää edelleen. Koko ihmisen lähiympäristön lajisto on peräisin mammuttiaroilta, niin linnut kuin kotieläimetkin, Vuokko kertoo.
Edellisen jääkauden aikana olosuhteet eivät olleet niin karut kuin usein luullaan.
- Lämpötilat olivat muutaman asteen nykyistä alhaisempia. Hyvin kylmä vaihe kesti vain muutaman tuhat vuotta, Vuokko sanoo.
Suomessakin on ollut mammutteja
Suomessakin on elänyt eläimiä, jotka nykyään yhdistetään vain Afrikkaan.
- 25 - 30 000 vuotta sitten Suomi oli sulaa maata. Silloin täällä asteli mammutteja, leijonia, hyeenoita ja biisoneita. Kun ruokaa oli, kylmyys ei haitannut näitä eläimiä.
Siihen, miksi mammutit ovat kuolleet sukupuuttoon, ei ole löytynyt selvää syytä.
- On kahta koulukuntaa. Toisten mielestä mammutit hävisivät ilmastonmuutoksen seurauksena. Suuret eläimet hävisivät 11 - 12 000 vuotta sitten, kun sulamisvaiheen keskeytti tuhannen vuoden mittainen kylmäkausi. Toisten mielestä taas ihminen on syynä mammuttien katoamiselle, Vuokko kertoo.