Yritysten veronkierto vie kehitysmaista 160 miljardia dollaria vuodessa. Hienolla kuvalla varustettuun artikkeliin on Pauliina löytänyt vaatimuksia esittämään todellisen talouden asiantuntija, Kepan Matti Ylösen. Muita ei sitten tarvitakaan.
Aiemmin lähinnä Vihreään lankaan, Kumppaniin, Voimaan ja vastaaviin Puolueen pienlehtiin kirjoitellut Katri Simonen [sukua Tuukalle ja Riinalle???] jatkaa edelliseen aiheeseen läheisesti liittyvässä kokosivun artikkelissa Tiede & luonto-osion etusivulla otsikolla Globaali vesikriisi on jo alkanut [ilmaisversio].
Jutusta opimme mm. että hiilijalanjäljen rinnalle on kehitetty vesijalanjälki. Tästä olikin jo eilen ennakkomainos.
Vesijalanjälki on yhtä tärkeä kuin hiilijalanjälki Käsite vesijalanjälki ei ole yhtä tunnettu kuin hiilijalanjälki. Se kertoo, miten paljon vettä tuotteiden valmistus kuluttaa.Asiantuntijoita ja tutkijoita Katri ei myöskään ole tarvinnut kuin yhden, Maan ystävien (ja ATTACin alkuperäis-) aktivisti Olli-Pekka Haaviston.
Jottei näiden pyyteettömien epäpoliittisten totuudenpuhujien viesti hukkuisi propagandaan, on syytä myös varoittaa vääristä profeetoista. Sen tekee talousnero Perttu Kauppinen Välihuomiossa Ja verot keskituloisten maksettaviksi.
Jos taas haluaa tietää, kenen suomalaisten vero-oloja Etla haluaa parantaa, on pohdittava kuka hyötyy tuloverojen alentamisesta, ja ketä kulutuksen ja asumisen kallistuminen haittaa. Kysymys on tietysti vaikea, mutta varmaa on, ettei Etlan malli hyödyttäisi keskituloista pääkaupunkiseudun palkansaajaa, jonka tuloista liki joka penni menee kulutukseen ja asumiseen. Saman palkansaajan työnantaja voisi olla iloisempi.
Nimestään huolimatta Etla on vain lobbari muiden joukossa. Vaikka Etla kutsuu mielipiteitään tutkimukseksi, ne ovat vain mielipiteitä, joilla on poliittinen motiivi.